Teknillinen Korkeakoulu
Automaatio- ja systeemitekniikan osasto

 

Automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelma

Opinto-opas 1998-1999

 

 

 

 

Toimittanut: Jukka Parviainen
ISSN 1455-3813
Painopaikka: Libella Painopalvelu Oy 1998

 


 

Opiskelijalle

Automaatio- ja systeemitekniikan osasto (AS) perustettiin Teknilliseen Korkeakouluun 1.1.1997. Ensimmäiset omat opiskelijansa koulutusohjelma sai syksyllä 1997. Tämä opas täydentää TKK:n opetusohjelmaa 1998-1999 ja on vuoden 1995 tutkintosääntöön perustuva.

Oma opintosuunnitelma kannattaa tehdä jo syksyllä ja päivittää sitä joka lukukausi. AS-osasto tarjoaa ainutlaatuisen tutortoiminnan Tietokillan isohenkilötoiminnan lisäksi: jokaiselle phuksille tulee oma DI-tutor, joka avustaa ja tukee opiskelua ensimmäisestä syksystä lähtien.

SÄILYTÄ TÄMÄ OPAS! Opiskelijalla on oikeus valmistua kaikkien opintonsa aloittamisen jälkeen ilmestyneiden opinto-oppaiden mukaan.

Opintoneuvojat palvelevat kaikissa opiskeluun ja tutkintoon liittyvissä kysymyksissä. Ajankohtaista tietoa saat news-ryhmästä opinnot.as ja webistä http://www.hut.fi/Opinnot/Koulutusohjelmat /AS/. Tämä opinto-opas ja sen korjaukset ja kommentit löytyvät alihakemistosta Opas98/.

Oppaan parannusehdotuksia otetaan mielellään vastaan verkkosivuilla. Kiitän oppaan tekemiseen saamastani avusta erityisesti Tietotekniikan opintojen suunnittelijaa Päiviä.

Onnea ja menestystä opinnoissa!

Otaniemessä 8. kesäkuuta 1998

Jukka Parviainen

opintoneuvoja

 


Osastonjohtajan tervehdys

Tervetuloa opiskelemaan Automaatio- js systeemitekniikan osastolle! Vaikka osasto ja sen vastuulla oleva AS-koulutusohjelma ovat uusia TKK:n organisaatiossa se ei merkitse sitä, että osaston edustamat alat olisivat vasta alkamassa olevia uusia tulokkaita tekniikan kentässä. Päinvastoin, automaatiolla on vankat perinteet teollisuudessa ja samoin viestintätekniikalla on vahvat juuret painetun viestinnän teknologiassa. Molemmat osaston edustamat tekniikan osa-alueet ovat kuitenkin voimakkaan ja läpikäyvän muutoksen kohteena. Ne ovat ja tulevat olemaan enenevässä määrin myös keskeisessä asemassa koko teknisessä kulttuurissamme. Tietotekniikkaan, tietoliikenteeseen ja elektroniikkaan perustuvien teknologiaratkaisujen myötä vaikutukset ulottuvat laajati tuotantoelämään, ihmisen rakentamiin koneisiin ja laitteisiin sekä mediaan, jossa viestintätekniikan viimeaikainen kehitys on luonut kokonaan uudet asetelmat.

Osaston ja uuden koulutusohjelman haasteena on vastata tähän muutokseen. Se on paitsi haastavaa myös mielenkiintoista. Sinä opiskelijana olet avainasemassa tulevassa kehityksessä! Toivon, että käytät opiskeluaikasi hyväksesi tehokkaasti ja monipuolisesti sekä viihdyt osastollamme.

Otaniemessä 8. kesäkuuta 1998

Aarne Halme

professori, osastonjohtaja


1 Automaatio- ja systeemitekniikan osasto (AS)

Automaatio- ja systeemitekniikan osasto perustettiin 1.1.1997. Se on osa Informaatiotekniikan osastoryhmää, jossa muut osastot ovat Tietotekniikka, Teknillinen fysiikka ja matematiikka sekä Tuotantotalous. Koulutusohjelman kotisivu on http://www.hut.fi/Opinnot/Koulutusohjelmat/AS/.

1.1. Osastoneuvosto

Osastoneuvostossa päätetään muun muassa seuraavista asioista:

Osastoneuvosto voi alistaa tehtäviään osastonjohtajan päätettäväksi. Osastoneuvoston asiat esittelee osastosihteeri, opintojen suunnittelija ja korkeakoulusihteeri.

Osastoneuvostossa on kaksi TKY:n edustajiston vuosittain valitsemaa opiskelijaedustajaa. Lisää tietoa saat opiskelijaedustajilta (as-oped@hut.fi) tai Tietokillan opintovastaavalta Jani Mattssonilta (jpm@iki.fi).

Osastoneuvoston kokoonpano 1.8.-31.12.1998:

Osastoneuvosto kokoontuu kuukausittain.

1.2. Laboratoriot

Osastoon kuuluu neljä tutkimusta tekevää ja opetusta antavaa laboratoriota.

1.2.1 Automaatiotekniikan laboratorio

Sijainti: Tietotekniikan talo, 1.kerros
Esimies: professori Aarne Halme, puh. 451 3300
Toimistosihteeri: Pirkko Mähönen, puh. 451 330
http://www.automation.hut.fi/
Laboratorion opintoneuvoja: DI Ilkka Leppänen

1.2.2 Säätötekniikan laboratorio

Sijainti: Tietotekniikan talo, 1.kerros
Esimies: professori Heikki Koivo, puh. 451 3320
Toimistosihteeri: Maija-Liisa Herto, puh. 451 3322
http://www.hut.fi/Yksikot/Saatotekniikka/
Laboratorion opintoneuvoja: DI Jan-Peter Ylen

1.2.3 Viestintätekniikan laboratorio

Sijainti: Tekniikantie 3
professori Hannu Saarelma, puh. 451 3340, G108
professori Pirkko Oittinen, puh. 451 3341, G105
Osastosihteeri: Seija Hahkala, puh. 451 3342, G107
Toimistosihteeri: Tiina Hartikainen, puh. 451 3353, G108B
http://www.media.hut.fi/

1.2.4 Automaation tietotekniikan laboratorio

Sijainti: Tietotekniikan talo, 1. kerros
Esimies: professori Kari Koskinen, puh. 451 3321, SG413
Osastosihteeri: Tuula Rautiainen, puh. 451 3319, SG419

 


2 Opintojen ohjaus

2.1 Yleistä

Yleistä opinto-ohjausta tarjoavat

Kurssikohtaista opinto-ohjausta antavat kaikki opettajat ja harjoitusassistentit omalta opetusalaltaan. Apua haettaessa on syytä noudattaa opettajien ilmoittamia vastaanottoaikoja, jotka tavallisesti ovat esillä kurssin tai opettajan ilmoitustaululla.

Uraneuvontaa annetaan Rekrytointipalveluissa, katso kappale...

2.2 AS-koulutusohjelman opintoneuvola (Tietotekniikan talo, C210)

Opintoneuvolasta löydät tänä vuonna kahden koulutusohjelman opintoneuvojat sekä yhteiset harjoitteluneuvojan ja kv-opintoneuvojan (International Student Advisor), jotka ovat teekkareita. Harjoitteluneuvoja opastaa harjoitteluun liittyvissä asioissa. Kv-opintoneuvoja avustaa tänne tulevia ja täältä lähteviä opiskelijoita. Opintoneuvojan puoleen voi kääntyä kaikissa opiskelun ongelmatilanteissa. Hän neuvoo esimerkiksi seuraavanlaisissa asioissa:

Opintoneuvolasta voit lainata materiaalia kyseisiin asioihin liittyen.

Opintoneuvolan väen tavoittaa vastaanottoaikoina opintoneuvolasta (huone C210), muulloin parhaiten sähköpostitse. Vastaanottoajat löytyvät opintoneuvolan ovesta. Ajankohtaiset tiedotukset tulevat otaxin newsseihin opinnot.as ja opinnot.yleinen sekä www-sivulle http://www.hut.fi/Opinnot/Koulutusohjelmat/AS/.

Opintoneuvolan yhteystiedot:

AS-opintoneuvola
PL 5400
02015 TKK

puh. (09) 451 3003
fax (09) 451 3015

Opintoneuvola sijaitsee fyysisesti tietotekniikan talon toisessa kerroksessa suuren luentosalin vieressä huoneessa C210. Tietotekniikkatalon käyntiosoite on Konemiehentie 2.

Opintoneuvolan väki syksyllä 1998:

2.3 Osaston opintojen suunnittelija (C210)

AS- ja T-osaston opintojen suunnittelijan tehtäviin kuuluvat muun muassa:

Suunnittelija Päivi Messo-Lindén työskentelee Tietotekniikan talon 2. kerroksessa, opintoneuvolan lähettyvillä. Puhelinnumero 451 3007, sähköpostiosoite messo@cc.hut.fi.

2.4. Osaston kanslia (C112) ja ilmoitustaulut

AS-kanslia sijaitsee Tietotekniikan talon ala-aulassa huoneessa C112. Kanslian opintoasioita hoitaa osastosihteeri Marja-Leena Pölönen, C112, puh. 451 4878, ja talousasioita osastosihteeri Tuula Rautiainen, puh. 451 3319. Osaston viralliset ilmoitustaulut löytyvät kansliasta.

2.5. Opintotoimisto (päärakennus Y223)

Opintotoimisto käsittelee koko korkeakoulua koskevia opiskeluun liittyviä hallinnollisia kysymyksiä. Opintotoimiston kanslia on päärakennuksen huoneessa Y223 ja on auki ma-pe 9-12. Opintojen ohjaukseen liittyen opintotoimisto hoitaa muun muassa seuraavia asioita:

Opintotoimiston alaisuudessa työskentelee myös perusopintojen opintosihteeri Kati Räisänen, joka vastaa kurssista "Eri-0.145 Johdatus opiskeluun". Hänet tavoittaa päärakennuksen huoneesta Y191, puh. 451 3933.

2.6. Opintotukitoimisto (päärakennus Y231)

Opintotukitoimisto sijaitsee opintotoimistoa lähellä huoneessa Y231 ja on auki ma-ke, pe 9-12 ja to 11-15.

Opintotuki on tarkoitettu päätoimisen opiskelun tueksi. Tukikuukausia on nykyään 55 perustutkintoa varten. Tietoa opintotuesta saat Opintotuki 1997-98 -vihkosesta.

2.7. Neljä vuotta opiskelleiden seuranta

Neljä vuotta (= kahdeksan läsnäololukukautta) opiskelleiden opintojen seurantaa on tehostettu. Neljä vuotta tai kauemmin opiskelleiden opiskelijoiden, jotka eivät ole suorittaneet tutkinnon I osaa, tulee tehdä opintosuunnitelma tutkinnon I osan loppuun suorittamisesta voidakseen ilmoittautua yliopistoon.

2.8. Studievägledningen på svenska

Studievägledningen på svenska arrangeras av Teknologföreningen med stöd av högskolan. Tekniska högskolans undervisningsprogram utges på finska och svenska. Det fås vid anmälningstillfället eller kan senare fås från studiebyrån.

Vid Tekniska högskolans finns en svenskspråkig grundstudierådgivare Johan Grönqvist. Till uppgifterna hör att informera om och vägleda i studiefrågor och att hjälpa framförallt I- och II-års studerande i studie-, språk-, och rättsskyddsfrågor. Studierådgivaren anträffas på datatekniska avdelningen i rum Y191A, tel. 451 2115, e-mail Johan.Gronqvist@hut.fi. Mottagningstiderna finns angivna vid dörren.

2.9. Tietokilta, AS-toimikunta ja ammattiainekerhot

Jokainen TKK:ssa perustutkintoaan opiskeleva kuuluu Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskuntaan (TKY). Tietokilta on yksi TKY:n 11:sta killasta ja se järjestää monenlaista toimintaa niin ammattialaan kuin vapaa-aikaankin liittyen.

AS-toimikunta on otiminut vuoden ajan järjestäen tapahtumia nimenomaan AS:n omille opiskelijoille. Toimikunnan puheenjohtaja syksyllä 1998 on Jenni Brunila, jbrunila@cc.hut.fi. Toimikunnan tilat löytyvät ala-aulasta kanslian vierestä.

TKY:ssä on lukuisia ammattiainekerhoja. Näiden mielenkiinto on jäseniensä suuntautumisaloilla. Tarkoituksena on tutustuttaa tulevat DI:t toisiinsa, luoda suhteita alan teollisuuteen ja siten lisätä kerholaisten ammatillista tietoutta. Kerhot järjestävät excursioita ja saunailtoja.

Kontrolli on automaatiotekniikkaa opiskelevien yhdistys, joka järjestää excursioita ja saunailtoja alan yrityksiin.

Graafinen kerho on graafista, viestintä- ja kuvatekniikkaa opiskelevien teekkareiden ammattiainekerho. Jäseneksi ovat tervetulleita kaikki, jotka tuntevet kiinnostusta alaa kohtaan. Tapahtumista tiedotetaan nyyssiryhmässä tky.alayhd.grak ja kerhon ilmoitustaululla. Sähköposti: grak@otax.tky.hut.fi; kotisivu: http://www.tky.hut.fi/~grak/.

Alayhdistysten tarkemmat yhteystiedot saat Teekkarikalenteristasi.

2.10. Isohenkilöt

Ensimmäisenä päivänä phuksit, 1. vuosikurssin opiskelijat, saavat omat isohenkilöt (~ opiskelijatutor) Tietokillasta. He opastavat uusia opiskelijoita käytännön asioista ja opiskelusta Otaniemessä. Phuksiryhmissä tutustuu muihin kohtalotovereihin.

Tietokillan phuksivastaavat ovat phuksiwaari Antti Tiainen (atiainen@cc.hut.fi) ja AS-phuksiwaari Pinja Korkela (pkorkela@cc.hut.fi).

2.11. Tutor-ohjaus opiskelun alkuvaiheessa

Osasto aloitti opiskelun alkuvaihetta koskevan tutor-toiminnan syksyllä 1997. Tutor-toiminta perustuu kahden ensimmäisen vuoden aikana nuoremman opettajakunnan (assistentit, opettavat tutkijat) pienryhmäohjaukseen. Myöhemmässä vaiheessa tutor-ohjauksesta vastaa pääaineen opettaja (kts. alla 2.12.).

Alkuvaiheen tutor-toiminnan tarkoituksena on seurata ja tukea opiskelijoiden opintoja DI-tutkinnon jo suorittaneen ja opetukseen aktiivisesti osallistuvan henkilön näkökulmasta. Tutor-ryhmän koko pyritään saamaan riittävän pieneksi, 6-8 henkilöä, niin, että pienryhmätoiminta muodostuu läheiseksi. Tutor organisoi toimintansa vapaamuotoisesti, mutta on velvollinen raportoimaan ryhmänsä opintoihin liittyvistä asioista osastolle palautekokouksissa. Tutorit muodostavat siten linkin opiskelijoiden sekä opiskelun "käytännön tason" ja osaston välillä.

Lisää tutoroinnista koulutusohjelman webbisivuilta http://www.hut.fi/Opinnot/Koulutusohjelmat/AS/DI-tutor/.

2.12. Tutor-opettaja opiskelun loppuvaiheessa

Teknillisessä korkeakoulussa käynnistyi lukuvuonna 1990-91 tutor-toiminta. Jokaisella pääaineen valinneella opiskelijalla on oma tutor-opettaja, joka on pääsääntöisesti pääaineen professori.

Tutor-ohjaus on syventäviin opintoihin ja työelämään sijoittumiseen liittyvää opinto-ohjausta, jonka tarkoituksena on muun muassa lisätä opettajien ja opiskelijoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Tutorisi kanssa voit keskustella opintosuunnitelmastasi, opintoihisi liityvistä ongelmista, harjoittelusta ja työhön sijoittumisesta.

2.13. Kirjastopalvelut

Pääkirjasto palvelee lukukausien aikana ma-pe 8-20 ja la 8-15. Osastoilla ja laboratoriossa on omia pienempiä, aihepiiriltään tarkempia kirjastoja. Kaikki kirjastot on lueteltu Teekkarikalenterissa.

Suosittuja lukusaleja löytyy Domus Academicalta (Domma) Kampista, Helsingin keskustasta.

2.14. ATK-palvelut

ATK-keskus hoitaa yliopiston tietokoneasiat. Pidä hyvä huoli salasanastasi ja noudata ATK-keskuksen julkaisemia ohjeita. Jos unohdat salasanasi, voit pyytää uuden asiakaspalvelusta, huone U133, 8.00-15.45. Pääkirjastosta voit hakea rahallista panttia vastaa itsellesi magneettiavaimen, jolla pääset Maarintalolle ja Sumppuun (päärakennus, U130) ympäri vuorokauden. Uuden tietotekniikkatalon ratkaisuista ei kirjan painoon mennessä ollut tietoa.


3 Opiskelu

3.1. Ilmoittautuminen

Korkeakouluun ilmoittautuminen tapahtuu opintotoimistossa kerran lukuvuodessa. Opiskelijoiden on ilmoittauduttava henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä ilmoittautumisaikana. Opintotoimisto ottaa vastaan ennakkoilmoittautumisia opintotoimiston kansliassa päivisi 9-12. Varsinainen ilmoittautuminen päärakennuksen E-salissa ma 31.8.-pe 11.9. 9-14 sekä torstaisin 16-18.

Jokaisen opiskelijan on lukuvuoden alkaessa ilmoittauduttava läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautumisaikana. Jos opiskelija seuraa opetusta tai osallistuu tentteihin tai harjoituksiin, tulee hänen ilmoittautua läsnäolevaksi. Opiskelija, joka on asevelvollisuuden takia ilmoittautunut poissaolevaksi, voi suorittaa kuulusteluja ja ne lasketaan hänen hyväkseen seuraavana läsnäololukukautena.

Opiskelijan, joka ilmoittautuu läsnäolevaksi, tulee ilmoittautuessaan esittää tositteet ylioppilaskunnalle tulevien maksujen suorittamisesta. Kaikki korkeakoulun kirjoissa olevat perustutkintoa suorittavat opiskelijat ovat Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan jäseniä ja suorittavat ylioppilaskunnalle tulevat maksut. Maksukuitit eivät osoita läsnäoloa korkeakoulussa, vaan opiskelijakortissa on oltava ilmoittautumistarra.

Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut edellä mainittuna aikana vaaditulla tavalla poistetaan korkeakoulun kirjoista, jolloin hänellä ei ole opiskeluoikeutta korkeakoulussa. Uudelleenkirjoittautumismaksu opintotoimiston kansliaan on 200 mk (1.8.1998).

Osoitteenmuutokset tulee ilmoittaa mahdollisimman pian joko opintotoimiston tai koulutusohjelman kansliaan. Osoitteenmuutos on ilmoitettava myös opintotukeen.

3.2. Korkeakoulun lukuvuosi

Lukuvuoden 1998-1999 luento- ja tutkintokaudet ovat:

1. tutkintokausi 31.8. - 5.9.1998 (6 pv, 1 lauantai)
1. luentokausi 7.9. - 4.12.1998 (ei 10.9.)
2. tutkintokausi 7.12. - 19.12.1998 (12 pv, 2 lauantaita)
3. tutkintokausi 7.1. - 16.1.1999 (9 pv, 2 lauantaita)
2. luentokausi 18.1. - 7.5.1999
4. tutkintokausi 10.5. - 21.5.1999 (10 pv, 1 lauantai)

Syyslukukauden 2. puolilukukausi alkaa 19.10.1998.
Kevätlukukauden 2. puolilukukausi alkaa 8.3.1999.
Pääsiäisloma on 1.4. - 7.4.1999.
Korkeakoulun avajaiset pidetään torstaina 10.9.1998.

Lauantaitenttipäivät ovat: 5.9.1998, 26.9., 24.10., 7.11., 28.11., 12.12., 19.12., 9.1.1999, 16.1., 13.2., 6.3., 27.3., 17.4., 15.5.

3.3. Opetus

AS-koulutusohjelman opetus annetaan kursseina, joiden laajuus vaihtelee 0,5-10 opintoviikkoon.

Yksi opintoviikko vastaa 40 tunnin tehokasta työtä tähdättäessä arvosanaan "hyvä" (3/5). Työmäärään sisältyy sekä korkeakoulussa annettu ohjattu opetus että kotona tapahtuva opiskelu esimerkiksi tenttiin valmistauduttaessa.

Yritä selvittää itsellesi paras tapa oppia. Erot ovat yksilöllisiä. Kysele, epäile, etsi vastauksia - tyhmää kysymystä ei ole.

Kurssien vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä ovat mm:

Luennot muodostavat opetuksen rungon. Luentojen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa muodostamaan oikein painotettu kokonaiskuva kyseessä olevasta aineesta sekä ymmärtämään vaikeatajuisempia tai kirjallisuudessa suppeasti selostettuja yksityiskohtia.

Laskuharjoitusten tarkoituksena on auttaa ymmärtämään ja soveltamaan luennolla esitettyjä asioita. Laskuharjoituksia on pääasiassa kahdenlaisia:

Laboratoriotöiden tarkoituksena on perehdyttää opiskelija kokeelliseen työhön, erilaisiin mittausmenetelmiin ja mittalaitteisiin, sekä havainnollistaa luennolla esitettyjä asioita.

Seminaari on opetustapahtuma, jossa opiskelijaryhmä opettajan ohjaamana keskustellen käsittelee aihetta, jonka tavallisesti opiskelija tai opiskelijaryhmä on valmistellut.

Harjoitus- ja erikoistyöt ovat yksilöllisistä aiheista verraten itsenäisesti tehtäviä laboratoriotöitä, suunnittelutehtäviä, kirjallisuuskatsauksia tms.

Opintoretket eli excursiot järjestetään opetuksen aihepiirin havainnollistamiseksi alan kohteisiin. Excursioita järjestävät sekä korkeakoulu että opiskelijoiden omat yhdistykset.

Tentit ja välikokeet. Kursseista järjestetään tenttejä kulloinkin voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan ainakin kahdesti vuodessa (yleensä useamminkin). Joistakin kursseista järjestetään luentokaudella välikokeita (2-3 kappaletta), joiden avulla kurssin suoritus jakaantuu pienempiin osiin.

Kurssien suoritusvaatimukset selviävät TKK:n opetusohjelmasta 1998-1999.

3.4. Topi - http://wwwtopi.hut.fi

Hyvin tärkeä työkalu opiskelijalle on Topi. Se on sähköinen järjestelmä, jolla oletusarvoisesti ilmoittaudutaan kursseille ja tentteihin. Se toimii www-selaimen kautta osoitteessa http://wwwtopi.hut.fi. Käyttöä varten tarvitset opiskelijanumeron ja salasanan (eri kuin normaali unix-käyttäjätunnus!!).

3.5 Luku- ja tenttijärjestykset

Lähes kaikki informaatio luku- ja tenttijärjestyksistä löytyy sähköisessä muodossa WWWTopista ja osoitteessa http://www.hut.fi/Opiskelu/Koulutusohjelmat/AS/ sekä newsseistä opinnot.as (tai .yleinen, .tieto, .fyssa, jne.). Muutokset ilmoitetaan yleensä luennoilla tai newsseissä. Paperisena luku- sekä tenttijärjestyksiä on jaossa opintoneuvolassa.

Lukujärjestyksestä käy ilmi jokaisesta kurssista sen luentoaika, -sali ja mahdolliset laskuharjoitusajat. Perusopinnoista matematiikka ja tietotekniikka suoritetaan suurimmalta osin päärakennuksella (isot salit A-E, pienet F-N).

AS-koulutusohjelman ensimmäisten vuosikurssien opiskelijoille tehdään mallilukujärjestys kunkin lukukauden alussa.

3.6. Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin

Tutkintosäännön mukaan opiskelijan on ilmoittauduttava lukukauden alussa kullekin kurssille, jonka opetusta hän aikoo seurata. Ilmoittautuminen tapahtuu yleensä ensimmäisillä luennoilla kiertävään ilmoittautumislistaan tai TOPIlla (katso http://wwwtopi.hut.fi/). Muut mahdolliset ilmoittautumistavat selviävät asianomaisen kurssin ilmoitustaululta. Kurssille ilmoittautuminen antaa opiskelijalle oikeuden kurssin suorittamiseen (ilmoittautumishetkellä voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan) vuoden sisällä kurssin päättymisestä.

ENSIMMÄINEN LUENTO ON TÄRKEÄ! Ole silloin paikalla. Jos TOPI-järjestelmällä ei ole pystynyt ilmoittautumaan tai kun TOPI on kuormituksen takia alhaalla, ilmoittautumisen voi hoitaa ensimmäisillä luennoilla. Luennoitsija esittelee myös kurssin sisällön ja antaa tarkempia ohjeita käytännön asioista.

Kielten kursseille ilmoittautuminen tapahtuu vuoden 1998 syksystä lähtien myös WWWTopilla. Laboratorio- ja ohjelmatöihin ilmoittaudutaan ilmoitustauluilla olevien ohjeiden mukaan.

Tentteihin pitää periaatteessa ilmoittautua noin viikkoa ennen tenttiä. Ilmoittautumiskäytäntö kuitenkin vaihtelee huomattavasti eri laboratorioissa.

3.7. Opintosuoritusten rekisteröinti

Opintosuoritusten rekisteröinnin helpottamiseksi on tärkeää, että opiskelijat muistavat merkitä opiskelijanumeronsa (viisi numeroa) perässä olevan tarkistuskirjaimen. Tietokoneohjelmat eivät hyväksy opiskelijanumeroa ilman tarkistuskirjainta.

Opettaja on velvollinen kuukauden kuluessa ilmoittamaan tentin tulokset kansliaan, missä ne merkitään opiskelijan opintosuoritusrekisteriin. Lisäksi tulokset toimitetaan kurssin ilmoitustaululle. Jos tenttiarvostelua ei kuulu, kannattaa siitä kysyä luennoitsijalta tai ilmoittaa opintoneuvolaan.

AS-osaston tuottamien kurssien opintosuoritusten rekisteröinnistä vastaa AS-osaston kanslia. Oman opintorekisteriotteen (orek) voi tilata www-sivulta http://www.hut.fi/Opinnot/OREK/, kunhan vain on syksyllä yliopistoon ilmoittautuessaan antanut sähköpostiosoitteensa ilmoittautumislomakkeessa. Tällöin jokainen uusi suorituksen rekisteröinti tulee automaattisesti sähköpostina opiskelijalle.

Opiskelijan oikeusturvan kannalta on suositeltavaa käydä silloin tällöin tarkistamassa opintorekisteriotteensa sisältö. Arvosana saadaan kansliaan usein monen henkilön kautta, jolloin virheet ovat mahdollisia.

Virallisen orekin, esimerkiksi työpaikkahakemusta varten, saat AS-kansliasta.

3.7. Studier på svenska

Tekniska Högskolan är tvåspråkig. Alla studerande har rätt att använda finska eller svenska i tenter, övningsarbeten och seminarier.

Grundkurser i matematik, fysik och datateknik föreläses på svenska. Vid behov arrangeras svenskspråkiga övningsgrupper i kurser med stor andel svenskspråkiga studerande (t ex Grundkursen i matematik L1 och L2). Se övrig information http://www.hut.fi/Studier/svensksprakiga_studier.html.

Mera information från Pia Rydestedt och Teknologföreningen.

 


4 AS-koulutusohjelman tavoitteet ja tutkinnon rakenne

4.1. AS-koulutusohjelman tavoitteet

Koulutusohjelman perustavoitteena on systeemi-insinöörin ammattikuva, joka profiloituu eri tavalla pääaineitten valinnan perusteella teollisuuden automaatioon ja säätötekniikkaan, signaalin- ja kuvankäsittelyyn sekä neurolaskentaan, ihminen-kone liitäntöihin, organisaatioiden systeemianalyyseihin ja päätöksentekoon, sekä viestintätekniikkaan. Erona moniin perinteisiin insinöörialoihin on sovelluskohteiden moninaisuus ja järjestelmätekninen lähtökohta, joka merkitsee usein laajojen teknisten kokonaisuuksien suunnittelua ja toteuttamista. Koulutusohjelma on rakennettu siten, että varsinaisia suuntia ei tarvita vaan erikoistuminen perustuu pitkiin pääaineisiin. Tällä on pyritty keventämään ja yksinkertaistamaan TKK:ssa nykyisin yleisesti käytössä olevaa koulutusohjelmarakennetta enemmän kansainvälistä käytäntöä vastaavaksi. Samalla opiskelijolle pyritään antamaan kuva yhtenäisestä ammattialueesta, jonka puitteissa on myöhemminkin mahdollisuus vaihtaa syventymistä.

Koulutusohjelma antaa vahvan teoreettisen pohjan matematiikassa ja luonnontieteissä, minkä lisäksi annetaan riittävä pohja tietotekniikkassa, elektroniikkassa ja sähkötekniikkassa ja mekatroniikassa eri sovelluksia ajatellen. Sovellusalueiden moninaisuutta ajatellen perusopintojen tavoitteena on lisäksi perehdyttää muiden insinöörialojen, kuten koneenrakennuksen, kemian ja prosessitekniikan perusteisiin, jotta opiskelija voi myöhemmin suuntautua vapaammin automaation sovellutusten piirissä. Viestintätekniikan tarpeita ajatellen koulutusohjelmassa annettava opetus korostaa erityisesti ihmisen ja viestintäjärjestelmien välistä rajapintaa, jossa uusi teknologia antaa runsaasti uusia kehitysmahdollisuuksia eri esitystapojen, interaktiivisuuden ja ihmisen kognitiivisia ominaisuuksia korostavien menetelmien hyväksikäyttämisessä. Erityistavoitteena uudessa koulusohjelmassa on yhdistää automaation ja viestintätekniikan koulutusta siten, että luodaan pohjaa uusille teknologisille innovaatioille esimerkiksi automaation käyttöliittymiä tai teollisuuden viestintäjärjestelmiä kehitettäessä.

Pääaineiden valinnalla on koulutusohjelmassa pyritty antamaan opiskelijalle mahdollisimman monipuoliset mahdollisuudet suuntautua perusopintojen jälkeen automaatio- ja systeemitekniikan kentässä. Suuntautuminen voi tapahtua käytäntöön painottuen tai enemmän teoreettisia taitoja kehittäen. Useissa tapauksessa myös pääaineen sisällä on mahdollisuus valinnoilla vielä painottaa opintojaan haluamallaan tavalla. Pääaineeseen useinmiten liittyvä diplomityö on sekin mahdollista suunnata eri tavoin. Diplomityö johtaa useimmissa tapauksissa valmistumisen jälkeiseen ensimmäiseen työtehtävään joko yrityselämän tai tutkimuksen parissa.

Tieteellistä tutkimusta ajatellen koulutusohjelmaan on pyritty sisällyttämään riittävät ja monipuoliset valmiudet teoreettisten tietojen osalta omaksua alan tutkimustuloksia eri pääaineiden alueilla. Automaatio- ja systeemitekniikan kenttä tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia jatkaa opintoja ja suuntautua alan tieteellisen tutkimuksen pariin. Pääaineiden syventäviin opintoihin sisältyy opintojaksoja, joissa käsitellään myös alan tutkimustuloksia.

4.2. Tutkinnon rakenne

AS-koulutusohjelman tutkinto (tutkintosääntö vuodelta 1995) koostuu ensimmäisestä osasta (n. 73 ov), pääaineille yhteisistä syventävistä opinnoista (n. 23 ov), pääaineesta (25 ov), sivuaineesta (20 ov), harjoittelusta ja vapaavalintaisista opinnoista (n. 20 ov) sekä diplomityöstä (20 ov). Katso kuvaa kappaleesta 4.2.8 ja kuvauksia tarkemmin kappaleesta 13.

Koulutusohjelmaa tai yliopistoa vaihtavat opiskelijat joutuvat tapauskohtaisesti ehdottamaan korvauksia. Näissä asioissa kannattaa kääntyä hyvissä ajoin opintoneuvolan ja -suunnittelijan puoleen.

4.2.1 Tutkinnon ensimmäinen osa

Tutkinnon ensimmäinen osa on noin 70 opintoviikon laajuinen, ja siihen sisältyy noin 45 opintoviikon laajuinen kaikille koulutusohjelmille suhteellisen yhtenäinen perusosa. Siihen kuuluu matemaattis-luonnontieteellisiä perusaineita kuten matematiikkaa, fysiikkaa, tietotekniikkaa sekä yleisvalmiuksia luovia opintoja ja vieraiden kielten opintoja.

Tutkinnon ensimmäinen osa tulee suorittaa viimeistään neljäntenä opiskeluvuotena. Jos sitä ei suorita neljässä vuodessa, niin opiskelijan on laadittava opintosuunnitelma puuttuvien opintojen suorittamisesta (kappale 2.7.). Ennen tämän suunnitelman jättämistä koulutusohjelman kansliaan opiskelija ei voi ilmoittautua yliopistoon.

4.2.2. Yhteiset syventävät opinnot

AS-koulutusohjelmassa on niin kutsuttu "AS-pääaineille yhteiset syventävät opinnot". Näillä opinnoilla annetaan jo syvempiä tietoja koulutusohjelman kattavan alueen asioista.

4.2.3. Pää- ja sivuaine

Varsinaiset syventävät opinnot koostuvat pää- ja sivuaineesta sekä diplomityöstä. Diplomityöstä ja siihen liittyvästä kypsyysnäytteestä on oppaassa edempänä oma lukunsa. Pääaine antaa syventävää tietoa jostain koulutusohjelman tai sen suunnan ammatillisen tehtäväalueen keskeisestä ongelmakokonaisuudesta, ja sen kannalta tärkeistä teorioista sekä tutkimus- ja suunnittelumenetelmistä.

Opiskelija valitsee pääaineen oman koulutusohjelmansa piiristä. Pää- ja sivuaineen valinta tapahtuu pääsääntöisesti kolmantena opintovuonna, ennen kuin opiskelija aloittaa syventävät opinnot. Pää- ja sivuainevalinnat hyväksytään osastoneuvostossa. Ennen valintoja järjestetään infotilaisuuksia, joissa kaikki pääaineet esitellään. Useat laboratoriot järjestävät tutustumiskierroksia. Pääaineen valinta ajoissa kannattaa: laboratoriot tarjoavat usein hyödyllisiä suhteita ja työprojekteja opiskelijoilleen.

Sivuaineen voi ottaa mistä tahansa muustakin koulutusohjelmasta tai muusta yliopistosta. Sivuaineiden on tarkoitus olla itsenäisi