Automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelma

 

OPINTO-OPAS 2003-2004

 

 

 

SISÄLLYSLUETTELO

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU

1.1 TEHTÄVÄ

1.2 YKSIKÖT

1.3 HALLINTO

2 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN OSASTO

2.1 OSASTON HALLINTO

2.2 OSASTON LABORATORIOT

2.3 OSASTON KANSLIA

3 YLEISTÄ

3.1 ILMOITTAUTUMINEN KORKEAKOULUUN

3.2 KORKEAKOULUN LUKUVUOSI

3.3 NIMEN JA OSOITTEEN MUUTOKSET

4 OPISKELU

4.1 LUKU- JA TENTTIJÄRJESTYKSET

4.2 OPINNOT JA OPETUS

4.3 STUDIER PÅ SVENSKA

4.4 ILMOITTAUTUMINEN OPETUKSEEN JA KUULUSTELUUN

4.5 OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI

4.6 OPINTOSUORITUSTEN ARVOSTELU

4.7 OPISKELIJAN OIKEUSTURVA

4.8 OPINTOHYVITYKSET

4.9 KOULUTUSOHJELMAN JA YLIOPISTON VAIHTO

4.10 KIRJASTOPALVELUT

4.10.1 Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto

4.10.2 Tietotekniikan talon kirjasto

5 OPINTOJEN OHJAUS

5.1 OPINTONEUVOJA, HARJOITTELUNEUVOJA JA KANSAINVÄLINEN OPINTONEUVOJA

5.2 KANSLIA

5.3 AS-KILTA JA ISOHENKILÖT

5.4 OSASTON TUTOR-TOIMINTA

5.5 OPINTOJEN SUUNNITTELIJA

5.6. STUDIEVÄGLEDNING PÅ SVENSKA

6 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO

6.1 TAVOITE

6.2 TUTKINNON RAKENNE JA SISÄLTÖ

6.3 KIELITAITO

7 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

7.1 TUTKINNON TAVOITTEET

7.2 TUTKINNON RAKENNE

7.3 TUTKINNON SUORITTAMINEN ERI VUOSIEN OPETUSSUUNNITELMIEN MUKAAN JA OPINTOJEN RYHMITTELY

8 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN OPINNOT

8.1 TUTKINNON ENSIMMÄISEN OSAN OPINNOT

8.1.1 Kieliopinnot

8.1.2 Perusaineiden laaja oppimäärä

8.2 PÄÄAINEILLE YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT

8.3 PÄÄAINEEN OPINNOT

8.3.1 Automaatiotekniikka

8.3.2 Systeemitekniikka

8.3.3 Automaation tietämystekniikat

8.3.4 Automaation tietotekniikka

8.3.5 Viestintätekniikka

8.3.6 Yrityksen viestintäjärjestelmät

8.3.7 Kuvatekniikka

8.3.8 Informaatiotekniikka

8.3.9 Mekatroniikka

8.3.10 Prosessien ohjaus

8.3.11 Systeemi- ja operaatiotutkimus

8.4 SIVUAINEET

8.5 HARJOITTELU

8.5.1 Työympäristöharjoittelu

8.5.2 Ammattiharjoittelu

8.5.3 Harjoittelu ulkomailla

8.5.4 Harjoittelupaikan hankkiminen

8.5.5 Harjoittelun hyväksyminen

8.6 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT

8.7 MALLIOHJELMA

9 DIPLOMITYÖ, KYPSYYSNÄYTE JA DIPLOMITYÖESITELMÄ

9.1 DIPLOMITYÖ

9.2 KYPSYYSNÄYTE JA DIPLOMITYÖESITELMÄ

9.3 DIPLOMITYÖN ARVOSTELU JA JULKISUUS

10 TUTKINTOTODISTUS JA VALMISTUMINEN

11 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA

11.1 OPINTOYHTEISTYÖ MUIDEN YLIOPISTOJEN KANSSA

11.1.1 Opinto-oikeuden hakeminen ja ilmoittautuminen opintoihin

11.2 OPINNOT ULKOMAILLA

11.2.1 Ulkomaille opiskelemaan hakeutuminen

11.2.2 IECAT-projektiin liittyvä opiskelijavaihto

11.3 MUUALLA SUORITETTUJEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN

12 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS JA TÄYDENTÄVÄT OPINNOT

12.1 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS

12.2 TÄYDENTÄVÄT OPINNOT

13 TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS

14 TYÖNHAKUUN JA URAAN LIITTYVÄT PALVELUT

14.1 URA- JA REKRYTOINTIPALVELUT

14.2 HARJOITTELUASIAT

14.3 URANEUVONTA

14.4 ALUMNITOIMINTA

 

 

 

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Teknillinen korkeakoulu (TKK) on Suomen vanhin ja suurin teknillinen korkeakoulu. Sen juuret ulottuvat 1849 perustettuun Helsingin teknilliseen reaalikouluun. Tuolloin Suomessa alkoi järjestetty teknisen alan opetus. Vuonna 1908 koulun nimi muutettiin Teknilliseksi korkeakouluksi ja samalla aloitettiin korkeakoulutasoinen tekniikan alan opetus Suomessa. Korkeakoululle rakennettiin 1950-60-luvuilla tilat Otaniemeen, ja se siirtyi Helsingistä Espooseen. Otaniemen korkeakoulualue vihittiin käyttöön vuonna 1966.

Teknillinen korkeakoulu toimii Otaniemen kampuksella ja sen välittömässä läheisyydessä 31 eri rakennuksessa. Otaniemen ulkopuolella korkeakoulun toimintaa on Helsingissä HTC:ssä sekä Kaapelitalolla, Lahdessa, Kirkkonummella Metsähovin radiotutkimusasemalla ja Sjökullan kurssikeskuksessa.

Perustutkintoina TKK:ssa voi suorittaa diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot. Jatkotutkinnot ovat tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnot. TKK:ssa oli vuonna 2002 noin 14 800 perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa ja 240 professoria.

Teknillisen korkeakoulun kotisivu löytyy osoitteesta http://www.tkk.fi.

 

1.1 Tehtävä

Teknillisen korkeakoulun perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta, antaa tutkimukseen yhdistyvää ylintä opetusta ja edistää tieteellistä ja taiteellista sivistystä. Korkeakoulun tulee toimia aloilla, joilla tutkimuksella voi olla sekä tieteellistä että teknistä merkitystä. TKK:n tulee olla kansainvälisesti merkittävä tieteen ja teknologian edistäjä. Teknillisen korkeakoulun perusopetuksen tulee antaa opiskelijalle mahdollisuus saavuttaa todellinen ymmärrys alastaan ja siten edellytykset omien tietojensa arvioimiseen, lisäämiseen ja luovaan käytännön soveltamiseen.

 

1.2 Yksiköt

Korkeakoulussa on tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten 12 osastoa, jotka vastaavat yhteensä 17 koulutusohjelmasta. Osastot on ryhmitelty viideksi osastoryhmäksi, joista kullakin on oma tieteellinen neuvosto.

Korkeakoulussa on myös yhdeksän erillistä laitosta, jotka harjoittavat erityisalueen tutkimusta tai opetusta tai palvelevat opetusta ja tutkimusta. Tutkimustyön perusyksikkönä TKK:ssa on laboratorio.

Lisäksi korkeakoulussa on 12 tutkimusinstituuttia, jotka harjoittavat ja koordinoivat oman alansa tutkimustyötä erityisesti suurissa osasto- ja laitosrajat ylittävissä hankkeissa.

 

1.3 Hallinto

TKK:n hallinnosta vastaa hallitus, rehtori, hallinto-osasto, tieteelliset neuvostot sekä osastoneuvostot ja osastonjohtajat. Erillisissä laitoksissa hallintoa hoitaa johtaja tai johtokunta ja johtaja.

Rehtori johtaa korkeakoulun toimintaa ja korkeakoulun ylin päättävä elin on hallitus, johon hallintojohtosäännön mukaan kuuluu 13 jäsentä: rehtori, vararehtori (2), kolme professorijäsentä, kolme muun henkilökunnan edustajaa, kaksi opiskelijaa ja kaksi korkeakoulun ulkopuolista jäsentä. Hallitus mm. hyväksyy korkeakoulun taloutta ja toimintaa koskevat sekä muut laajakantoiset suunnitelmat, päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista, hyväksyy johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset, nimittää professorit sekä päättää korkeakouluun otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista. Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori.

Tieteelliset neuvostot toimivat virantäyttöelimenä professorin virkoja täytettäessä. Ne voivat tehdä hallitukselle esityksiä laajakantoisista, korkeakoulun opetusta ja tutkimusta koskevista kysymyksistä. Osaston ylin päättävä elin on osastoneuvosto. Sen puheenjohtajana toimii osastonjohtaja.

Keskitetysti hoidettavia hallintopalveluja varten TKK:ssa on hallinto-osasto, jota johtaa hallintojohtaja.

Korkeakoulun, elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon välistä yhteistyötä varten korkeakoululla on neuvottelukunta, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita korkeakoulua koskevista periaatteellisista tärkeistä asioista.

Korkeakoulun sopimustoimintaa sekä tutkimustulosten hyödyntämistä varten korkeakouluun on perustettu Innovaatiokeskus. Se huolehtii myös tutkimuspalveluista sekä rekrytointi- ja alumnitoiminnasta.

 

 

2 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN OSASTO

 

2.1 Osaston hallinto

Automaatio- ja systeemitekniikan osasto on osa informaatiotekniikan osastoryhmää, jossa muut osastot ovat tietotekniikan osasto, teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto sekä tuotantotalouden osasto.

Automaatio- ja systeemitekniikan osastoa johtaa osastonjohtaja. Osaston asioista päättää kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastoneuvoston tehtävänä on mm. tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, hyväksyä osaston opetussuunnitelmat, määrätä väitöskirjojen, lisensiaatintutkimusten ja diplomitöiden ja muiden opintosuoritusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset.

Osastonjohtaja Professori Aarne Halme, puh. 451 3300
Osaston varajohtaja Professori Pirkko Oittinen, puh. 451 3341
Hallintopäällikkö Ilse Koskinen, puh. 451 4800

Osastoneuvoston kokoonpano 1.1.2003 - 31.12.2004:
Aarne Halme, professori, puheenjohtaja
Heikki Koivo, professori
Kari Koskinen, professori
Pirkko Oittinen, professori
Kai Zenger, opettava tutkija
Leena Kadenius, virastomestari
Tuomas Kangasluoma, tekn. yo, 1.1. - 31.12.2003
Olli Nevanlinna, tekn. yo, 1.1. - 31.12.2003
Hannu Lehtinen, TkT/ VTT

Varajäsenet:
Heikki Hyötyniemi, professori
Arto Visala, professori
Pekka Appelqvist, tutkija
Seija Kalajoki, osastosihteeri
Tuukka Antikainen, tekn. yo, 1.1. - 31.12.2003
Jorma Varis, tekn. yo, 1.1. - 31.12.2003
Caj Södergård, TkT / VTT

Esittelijät:
Ilse Koskinen, hallintopäällikkö
Tarja Timonen, suunnittelija
Marja-Leena Pölönen, opintosihteeri

 

2.2 Osaston laboratoriot

Automaatio- ja systeemitekniikan osaston tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavat seuraavat neljä laboratoriota:

Automaatiotekniikan laboratorio
Tietotekniikan talo, 1. kerros
Esimies: professori Aarne Halme, puh. 451 3300, B121
Osastosihteeri: Elisa Autti, puh. 451 3301
http://www.automation.hut.fi

Systeemitekniikan laboratorio
Tietotekniikan talo, 1. kerros
Esimies: professori Heikki Koivo, AS-74, puh. 451 5200, A104
Toimistosihteeri: Seija Kalajoki, puh. 451 5201
http://www.control.hut.fi/

Viestintätekniikan laboratorio
Tekniikantie 3, Viestintätekniikan talo
Esimies: professori Hannu Saarelma, AS-75, puh. 451 3340, G108, virkavapaa
professori Pirkko Oittinen, AS-75, puh. 451 3341, G105
Toimistosihteeri: Tiina Hartikainen, puh. 451 3353
http://www.media.hut.fi/

Automaation tietotekniikan laboratorio
Tietotekniikan talo, 1. kerros
Esimies: professori Kari Koskinen, AS-116, puh. 451 5461, A138
Osastosihteeri: Tuula Rautiainen, puh. 451 5462
http://www.automationit.hut.fi/

 

2.3 Osaston kanslia

Osaston kanslia sijaitsee Tietotekniikan talon ala-aulassa huoneessa C112. Kansliasta saa mm. yleistä opintoneuvontaa, opintosuoritusotteet sekä erilaisia lomakkeita. Opintosihteeri Marja-Leena Pölönen on tavattavissa klo 9-15.

Syyslukukauden alussa kanslian yhteystiedot ovat:

Käyntiosoite: Tietotekniikan talo, Konemiehentie 2, 1. kerros
Postiosoite: Teknillinen korkeakoulu, Automaatio- ja systeemitekniikan osasto, PL 5400, 02015 TKK

Kanslian puhelin (09) 451 4878
Kanslian telefax (09) 451 4873

Syyslukukauden lopulla kanslian yhteystiedot ovat:

Käyntiosoite: TUAS-talo, Otaniementie 17
Postiosoite: Teknillinen korkeakoulu, Automaatio- ja systeemitekniikan osasto, PL 5500, 02015 TKK

 

 

3 YLEISTÄ

 

3.1 Ilmoittautuminen korkeakouluun

Opiskelijan on lukuvuoden alkaessa ilmoittauduttava korkeakouluun läsnäolevaksi tai poissaolevaksi. Vain läsnäolijaksi ilmoittautuneilla on opintojen suoritusoikeus.

Ilmoittautumisaika lukuvuodeksi 2003-2004 päättyy 12.9.2003. Opiskelijat, joilla on opintorekisterissä sähköpostiosoite ja opinto-oikeus voimassa lukuvuoden 2003-2004 alussa sekä ilmoittautumistieto edelliseltä keväältä, ilmoittautuvat sähköpostitse saamiensa ohjeiden mukaisesti. Muut ilmoittautuvat opintoasiain toimiston kansliassa. Mukana täytyy olla kuitti maksetuista TKY:n maksuista. Opintoasiain toimisto sijaitsee korkeakoulun päärakennuksen 2. kerroksessa. Kanslian yhteystiedot ovat: sähköpostiosoite: oodi-ilmo@hut.fi, puhelin 451 2911.

Lukuvuositarran saa vain maksukuittia vastaan. Maksukuitti tulee säilyttää mahdollisten epäselvyyksien selvittämistä varten.

Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut viimeistään 12.9.2003 mennessä, menettää opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeuden saa takaisin maksamalla opintoasiain toimiston kansliaan 35 euron uudelleenkirjaamismaksun TKY:n maksujen lisäksi.

Ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvia läsnä- ja poissaolotietojen muutoksia otetaan vastaan opintoasiain toimiston kansliassa. Kevätlukukautta 2004 koskevat muutokset tulee tehdä 31.12.2003 mennessä. Tämän jälkeen tapahtuvasta ilmoittautumisen muutoksesta peritään 15 euron maksu.

Valmistuvan opiskelijan tulee täytyy ilmoittautua läsnäolevaksi valmistumislukukautena. Jos opiskelija valmistuu 1.8.-12.9.2003 tai 1.-31.1.2004, hän voi saada maksamansa summan takaisin TKY:n kassasta valmistuttuaan. Mikäli opiskelija valmistuu syyslukukauden
aikana, hän ei voi ilmoittautua kevätlukukaudeksi. Jos valmistuminen jostain syystä siirtyy kevätlukukaudeksi, ilmoittautumisen muutos tulee tehdä 31.12.2003 mennessä.

 

3.2 Korkeakoulun lukuvuosi

Korkeakoulun lukuvuosi alkaa 28.8.2003 ja päättyy 15.5.2004. Syys- ja kevätlukukaudet alkavat tutkintokaudella, jatkuvat luentokaudella ja päättyvät tutkintokaudella.

Lukuvuoden 2003-2004 luento- ja tutkintokaudet ovat

syyslukukaudella:
1. tutkintokausi 28.8.-8.9.2003
1. luentokausi 9.9.-5.12.2003
2. tutkintokausi 8.12.-20.12.2003

kevätlukukaudella:
3. tutkintokausi 7.1.-13.1.2004
2. luentokausi 14.1.-30.4.2004
4. tutkintokausi 3.5.-15.5.2004

Syyslukukauden 2. puolilukukausi alkaa 23.10.2003

Kevätlukukauden 2. puolilukukausi alkaa 8.3.2004

Pääsiäisloma on 8.4.-14.4.2004.

Korkeakoulun avajaiset pidetään 4.9.2003. Avajaispäivänä ei järjestetä opetusta eikä tenttejä.

Lauantaitenttipäivät ovat:

30.8., 20.9., 18.10., 25.10., 8.11., 29.11., 13.12., 20.12., 10.1., 14.2., 6.3., 20.3., 3.4., 24.4., 8.5 ja 15.5.

 

3.3 Nimen ja osoitteen muutokset


Mahdolliset nimenmuutokset opiskelijan tulee ilmoittaa korkeakoulun opintoasiain toimistoon viipymättä. Nimenmuutoksesta tulee opiskelijan toimittaa opintoasiain toimistoon virkatodistus tai lääninhallituksen päätös opiskelijarekisteriin tehtävää merkintää varten.

Osoitteenmuutokset tulee ilmoittaa mahdollisimman pian joko opintoasiain toimistoon (osoitteenmuutos@hut.fi) tai koulutusohjelman kansliaan. Sähköiseen ilmoittautumiseen siirtymisen vuoksi myös sähköpostiosoitteiden muutoksista ilmoittaminen on erittäin tärkeää.

 

 

4 OPISKELU

 

4.1 Luku- ja tenttijärjestykset

Luku- ja tenttijärjestykset laaditaan lukukausittain. Ne löytyvät osoitteesta http://www.tkk.fi/Opinnot/Kurssit/, ao.yksikköjen www-sivuilta, opintoneuvojilta ja ilmoitustauluilta.

Tietoa useimpien opintojaksojen luento- ja tenttiajoista saa myös WWWTopi- järjestelmästä.

 

4.2 Opinnot ja opetus

Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Sillä tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Siihen lasketaan mukaan korkeakoulun antamaan opetukseen osallistuminen sekä muu työaika kokeisiin valmistautumisineen.

Opetus on oppimiseen tähtäävää suunnitelmallista opiskelun ohjausta. Vastuu opettamisesta on opettajalla ja vastuu oppimisesta opiskelijalla.

Opetus toteutetaan yleisimmin yliopistoissa seuraavasti:

Luennot
Luennot muodostavat opetuksen rungon. Niiden tarkoituksena on auttaa opiskelijaa muodostamaan oikein painotettu kokonaiskuva kyseessä olevasta aineesta sekä ymmärtämään vaikeatajuisempia tai kirjallisuudessa suppeasti selostettuja yksityiskohtia.

Laskuharjoitukset
Laskuharjoitusten tarkoituksena on auttaa ymmärtämään ja soveltamaan luennoilla esitettyjä asioita. Laskuharjoituksia on pääasiassa kahdenlaisia: niissä joko lasketaan assistenttien ohjauksella tehtäviä tai esitetään ratkaisut kotona laskettuihin tehtäviin.

Seminaari
Seminaari on opetustapahtuma, jossa opiskelijaryhmä opettajan ohjaamana keskustellen käsittelee aihetta, jonka tavallisesti on valmistellut opiskelija tai opiskelijaryhmä.

Portfolio
Portfolio on dokumentti, jonne opiskelija kokoaa suorituksia ja näytteitä oppimistaan asioista sekä pohtii niiden sisältöä ja merkitystä. Portfoliossa pyritään tuomaan esille osaaminen asioissa, jotka liittyvät joko yksittäiseen opintojaksoon tai isompaan opintokokonaisuuteen.

Ongelmalähtöinen oppiminen (problem-based learning, PBL)
Tässä menetelmässä opiskelijat perehtyvät ryhmätyönä opettajan esittämiin tapauksiin, jotka tyypillisesti liittyvät johonkin käytännön ongelmaan tai ilmiöön. Ryhmä selvittää tapaukseen liittyvän käsitteistön, rakentaa asialle selitysmallin ja määrittelee itsenäisesti oppimistavoitteet. Itsenäisessä opiskeluvaiheessa jokainen ryhmän jäsen selvittää itselleen sovittujen tavoitteiden mukaiset asiat. Tapaus käsitellään loppuun ryhmäkeskustelussa, missä käydään läpi opitut asiat ja se, miten selitysmalli on toiminut. Kussakin ryhmässä on mukana tutoropettaja, joka seuraa ryhmän toimintaa, mutta ei pyri ohjaamaan sitä tiukasti. Opetukseen liittyy usein käytännöllisiä harjoitustehtäviä ja töitä.

Laboratoriotyöt
Laboratoriotöiden tarkoituksena on perehdyttää opiskelija kokeelliseen työhön, erilaisiin mittausmenetelmiin ja mittalaitteisiin sekä havainnollistaa luennoilla esitettyjä asioita.

Harjoitus- ja erikoistyöt
Harjoitus- ja erikoistyöt ovat itsenäisesti tehtäviä laboratoriotöitä, suunnittelutehtäviä, kirjallisuuskatsauksia tms.

Opintoretket eli excursiot
Opintoretkien tarkoituksena on tutustuminen alan teollisuuteen ja muihin yliopistoihin tai tutkimuslaitoksiin. Niitä järjestävät sekä korkeakoulu että opiskelijoiden omat yhdistykset.

Kuulustelut (tentit) ja välikokeet
Opintojaksoista järjestetään kuulusteluja voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan vähintään kahdesti (yleensä useamminkin) vuodessa. Joistakin opintojaksoista järjestetään luentokaudella välikokeita (2-3 kappaletta), joilla opintojakson suoritus jakautuu pienempiin osiin.

 

4.3 Studier på svenska

Alla studerande vid Tekniska Högskolan (TH) har rätt att använda svenska i tenter, övningsarbeten och seminarier. Den studerande har också rätt att få tentuppgifterna på svenska, men bör då be om en översättning i god tid före tenten. De flesta laboratorier har personal som gärna betjänar på svenska.

Vid TH föreläses grundkurserna i matematik, datateknik och fysik på svenska och det kan finnas svenskspråkiga övningsgrupper även i andra kurser. Den studerande kan också själv samla ihop en svenskspråkig grupp för t.ex. grupparbeten i en kurs. För information om studier på svenska vid Tekniska Högskolan, se www-sidan http://www.tkk.fi/Studier/.

Högskolan är med i huvustadsregionens JOO-samarbetet (flexibel studierätt). Med hjälp av JOO-avtalet kan man på ett flexibelt sätt studera vid alla nio universitet och högskolor i huvudstadsregionen och avlägga en del (enskilda studieperioder eller en biämneshelhet) av sin examen vid ett annat universitet eller högskola. Information om JOO-avtalet finns på adressen http://www.helsinki.fi/joo/svenska/.

På www-sidan http://www.helsinki.fi/Helsingforsstudier finns information om övrig svenskspråkig undervisning på universitets- och högskolenivå i Helsingforsregionen.

Högskolan har också ett aktivt samarbete med andra tekniska högskolor och universitet i Norden. Mera information fås av TH:s svenskspråkiga studieplanerare Pia Rydestedt, rum Y 212, tel. (09) 451 2048.

 

4.4 Ilmoittautuminen opetukseen ja kuulusteluun

Opiskelijan on tutkintosäännön mukaan ilmoittauduttava opetuksen alkaessa kullekin opintojaksolle, jonka opetusta hän aikoo seurata. Yleensä opintojaksoille ilmoittaudutaan lukukausien alussa ensimmäisellä luentokerralla tai WWWTopilla. Laboratorio- ja ohjelmatöihin ilmoittaudutaan ao. ilmoitustaululla olevien ohjeiden mukaisesti. Kieliopintoihin ilmoittaudutaan WWWTopilla.

Ensimmäinen luento on tärkeä. Silloin kannattaa olla paikalla, koska luennoitsija esittelee opintojakson sisällön ja antaa tarkempia ohjeita käytännön asioista.

Tutkintosäännön mukaan opiskelijan tulee ilmoittautua kuulusteluun viikkoa ennen kuulustelutilaisuutta, jollei opettaja hyväksy myöhempää ilmoittautumista. TKK:n eri osastoilla ja jopa eri opintojaksoilla on erilaiset kuulusteluihin ilmoittautumiskäytännöt. Ne on syytä varmistaa hyvissä ajoin.

Teknillisen korkeakoulun ohjeet kuulusteluun osallistujalle ovat luettavissa osoitteessa: http://hut.fi/Yksikot/Opintotoimisto/Lait/TKKntenttiohjeet6.3.2002.pdf.

Tärkeä työkalu opiskelijalle on WWWTopi. Se on sähköinen järjestelmä, jolla ilmoittaudutaan opintojaksoille ja kuulusteluun. Se toimii www-selaimessa osoitteessa http://webtopi.hut.fi. WWWTopin käyttöä varten tarvitaan opiskelijanumero ja salasana (eri kuin normaali unix-käyttäjätunnus). Isohenkilöt neuvovat Topin käytössä.

 

4.5 Opintosuoritusten rekisteröinti

Jokainen TKK:n opintosuoritus tallennetaan Oodi-tietojärjestelmään. Tallennuksesta huolehtii opintojaksosta vastaavan laboratorion sihteeri. Opintosuorituksen rekisteröinnin onnistumiseksi on tärkeää, että opiskelija merkitsee tenttipaperiinsa opiskelijanumeron tarkistuskirjaimineen.

Oman opintosuoritusotteen tiedot on syytä tarkistaa ajoittain. Sähköpostitse toimitettavan Oodi-opintosuoritusotteen voi tilata www-palvelun lomakkeella, jonka löytää osoitteesta: http://www.tkk.fi/Opinnot/Oodi/. Virallisen opintorekisteriotteen saa osaston kansliasta. Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että muualla suoritetut tutkintoon sisällytettävät opintö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

TKK:n määräykset opintosuorituksen arvostelun oikaisemisesta löytyvät hallintojohtosäännön 28 pykälästä ja ovat seuraavat:

Yliopistoasetus ja Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosääntö löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta:
http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/Hallinto_tiedostot/

Opiskelutapaturmia koskevat asiat käsitellään valtiokonttorin vahingonkorvausyksikössä. Lisätietoja antaa hallintopalvelusihteeri Sari Mykkänen, puh. (09) 451 2028.

 

4.8 Opintohyvitykset

Tutkintosäännön (19 §) mukaan opiskelija saa suorittaessaan koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaan lukea hyväkseen muissa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Osasto päättää asiasta kirjallisen hakemuksen perusteella. Lisätietoja saa opintojen suunnittelijalta.

Yksittäisten opintojaksojen korvaamisesta päättää opintojaksosta vastaava opettaja. Tarvittava lomake löytyy osaston verkkosivuilta.

 

4.9 Koulutusohjelman ja yliopiston vaihto

Opiskelija voi hakemuksesta vaihtaa koulutusohjelmaa. Hakemuksen hyväksymisedellytykset ovat seuraavat:

1) opiskelijan valintapisteiden olisi tullut pyrkimisvuonna riittää haettuun koulutusohjelmaan. Jos valintakokeet ovat olleet osaksi poikkeavia, osaston tulee harkita tämän merkitys pisteisiin; tai
2) jos valintapisteet eivät pyrkimisvuonna olisi riittäneet haettuun koulutusohjelmaan, hakemus voidaan kuitenkin hyväksyä ottaen huomioon opintomenestys alkuperäisessä koulutusohjelmassa ja osaston harkinnan mukaan asiaan vaikuttavat muut seikat. Opiskelijan tulee tässä tapauksessa ennen hakemuksen jättämistä olla suorittanut vähintään 30 opintoviikkoa alkuperäisen koulutusohjelman tutkinnon ensimmäisen osan opintoja. Näihin opintoihin tulee sisältyä koulutusohjelman määrittelemät, koulutusohjelmasta ja sen opinnoista hyvän kuvan antavat noin 5 opintoviikon laajuiset opinnot. Automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelmasta muuhun TKK:n koulutusohjelmaan hakevan on suoritettava ennen vaihtohakemuksen jättämistä seuraavat opintojaksot:

AS-84.132 Automaatio- ja säätötekniikka 3 ov
ja kumpi tahansa seuraavista:
AS-75.103 Julkaisutekniikan perusteet 2 ov
AS-75.123 Mediatekniikan perusteet 2 ov

Hakemuksia käsiteltäessä otetaan huomioon alan ennakoitu koulutustarve. Lisäksi hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että haettuun koulutusohjelmaan voidaan ottaa lisäopiskelija.

Tutkintosäännön määräysten lisäksi koulutusohjelmilla on omia vaihtokriteereitään vaadittavasta opintomenestyksestä ja opinnoista alkuperäisessä koulutusohjelmassa. Niistä saa parhaiten tietoa kyseisen koulutusohjelman osaston kansliasta, opintoneuvojilta ja opintojen suunnittelijalta.

Yhteisvalinnan piirissä tapahtuvaa yliopiston vaihtoa koskeviin hakemuksiin sovelletaan edellä mainittuja perusteita siten täydennettynä, että hakemuksia käsiteltäessä voidaan ottaa huomioon myös erittäin painavat sosiaaliset syyt.

Koulutusohjelman ja yliopiston vaihtohakemuksia saa opintoasian toimistosta. Hakemukset jätetään vuosittain helmikuun ja lokakuun loppuun mennessä.

 

4.10 Kirjastopalvelut

Teknillisen korkeakoulun kirjasto on erikostunut tekniikkaan ja sen lähialoihin luonnontieteisiin. Kirjasto on sekä korkeakoulukirjasto että tieteellinen keskuskirjasto.

 

4.10.1 Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto

Käyntiosoite: Otaniementie 9, Otaniemi, Espoo
Postiosoite: Teknillinen korkeakoulu, Kirjasto, PL 7000, 02015 TKK
Puhelin (neuvonta, tiedustelut, uusimiset) (09) 451 4111
Sähköposti lainaus@hut.fi
Telefax (09) 451 4132
Kotisivu http://lib.hut.fi/

Pääkirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-pe klo 8-21 ja la klo 9-16 (kesäaikana ma klo 8-18, ti-pe 8-16, la suljettu). Aattopäivinä kirjasto on auki klo 8-16. Aukioloajat on syytä varmistaa kirjaston www-sivuilta.

 

4.10.2 Tietotekniikan talon kirjasto

Käyntiosoite: Konemiehentie 2 (1. kerros) , 02015 Espoo
Postiosoite: Teknillinen korkeakoulu, Tietotekniikan talon kirjasto, PL 5400, 02015 TKK
Puhelin (09) 451 5758
Telefax (09) 451 5710
Sähköpostiosoite t-kirjasto@tt.hut.fi
Kotisivu: http://www.tkk.fi/Yksikot/Tieto/Kirjasto/

Syyslukukauden 2003 alusta tietotekniikan talon kirjastoon siirretään myös viestintätekniikan kirjasto.

Kirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-ke klo 9-18 ja to-pe klo 9-15. Aattopäivinä ja lukukausien ulkopuolella kirjasto on avoinna ma-pe klo 9-15. Aukioloajat on syytä varmistaa kirjaston www-sivuilta.

Kurssikirjojen ja opinnäytteiden laina-aika on kaksi viikkoa. Muiden kirjojen ja konferenssijulkaisujen laina-aika on neljä viikkoa. Alle vuoden vanhoja opetusmonisteita lainataan yölainana ja sitä vanhempia 2 viikoksi. Kurssikirjojen käsikirjastokappaleita on mahdollista saada yö- ja viikonloppulainaksi tuntia ennen kirjaston sulkemisaikaa. Kirjaston lainausautomaatilla voi lainata ja palauttaa kirjaston aineistoa sekä uusia lainoja (ei kuitenkaan opinnäytteitä eikä yö- ja viikonloppulainoja).

Muiden erilliskirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät kirjaston osoitteesta http://www.tkk.fi/Yksikot/Kirjasto/Neuvonta/erillis.html.

 

 

5 OPINTOJEN OHJAUS

Opiskelijalla on mahdollisuus saada opinto-ohjausta koko opiskelunsa ajan. Opinto-ohjauksen tavoitteena on opiskelijan oppimisen ja opintojen etenemisen tukeminen. Lähtökohtana on opiskelijan oma aktiivisuus ja itsenäinen työskentely.

Opinto-ohjausta antavat lukuisat eri tahot: osastojen opettajat ja tuto-rit, opintoneuvojat, harjoitteluneuvojat, kansainväliset opintoneuvojat ja opintojen suunnittelijat.

Opetuksen ja opiskelun tukiyksikkö on kehittänyt jokaisen teekkarin opiskelun apuvälineeksi Teekkarin tehopenaalin. Penaali sisältää työvälineitä, joita käyttämällä opiskelijan on mahdollista tehostaa ja helpottaa opiskeluaan. Teekkarin tehopenaali löytyy osoitteesta:
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/Opetuki/tehopenaali/index.htm.

 

5.1 Opintoneuvoja, harjoitteluneuvoja ja kansainvälinen opintoneuvoja

Opintoneuvojan tehtäviin kuuluu mm. henkilökohtainen neuvonta, tiedottaminen ja informaatiotilaisuuksien järjestäminen opiskelijoille. Opintoneuvoja on yleensä oman koulutusohjelman vanhempi opiskelija.

Opintoneuvoja mm.

Opintoneuvoja Maija Ahotupa on tavattavissa vastaanottoaikoinaan tai sopimuksen mukaan opintoneuvolassa (Tietotekniikan talon 2. kerros, huone C210) ja puhelimitse numerosta 451 3003. Muulloin hänet tavoittaa sähköpostitse osoitteella asopinto@hut.fi.

Ruotsinkielisestä opintoneuvonnasta vastaa opintoneuvoja Erik Ihrcke. Hän on tavattavissa työhuoneessaan vastaanottoaikoinaan tai sopimuksen mukaan. Sähköpostitse hänet tavoittaa osoitteella tsradgiv@hut.fi ja puhelimitse numerosta 451 3003.

Harjoitteluneuvojalta saa mm.

Harjoitteluneuvoja Katri Rintamäki on tavattavissa vastaanottoaikoinaan tai sopimuksen mukaan työhuoneessaan ja puhelimitse 451 4707. Harjoitteluneuvojalla on vastaanottoaika myös Innopoli 2:ssa Ura- ja rekrytointipalvelut -yksikössä.

Kansainvälisen opintoneuvojan tehtävänä on mm.

Kansainvälinen opintoneuvoja Tiina Kiuru on tavattavissa vastaanottoaikoinaan tai sopimuksen mukaan työhuoneessaan A245 ja puhelimitse 451 6045. Muulloin hänet tavoittaa sähköpostitse osoitteella tkvopinto@hut.fi.

Opintoneuvojien vastaanottoajat ilmoitetaan työhuoneiden ovissa. Ne löytyvät myös www-sivuilta osoitteesta http://www.tkk.fi/Opinnot/Koulutusohjelmat/AS/.

 

5.2 Kanslia

Opintoneuvontaan liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä myös osaston kanslian puoleen. Osaston kanslia sijaitsee Tietotekniikan talon ala-aulassa huoneessa C112. Kansliasta saa mm. yleistä opintoneuvontaa, opintosuoritusotteet sekä opintoihin liittyviä lomakkeita. Opintosihteeri Marja-Leena Pölönen, puh. 451 4878, on tavattavissa klo 9-15 . Osaston viralliset ilmoitustaulut ovat kanslian oven vieressä.

 

5.3 AS-kilta ja isohenkilöt

Jokainen TKK:ssa perustutkintoaan opiskeleva kuuluu Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskuntaan (TKY). Automaatio- ja systeemitekniikan kilta on yksi TKY:n 12:sta killasta ja se järjestää monenlaista toimintaa niin ammattialaan kuin vapaa-aikaankin liittyen. Killan puheenjohtajana toimii Meeri Nieminen (meeri.nieminen@hut.fi).

Uudet opiskelijat saavat AS-killasta omat isohenkilönsä syyslukukauden alussa. Isohenkilöt opastavat uusia opiskelijoita käytännön asioissa ja opiskelussa sekä tutustuttavat teekkarikulttuuriin. AS-killan SuurPhuksi on Lauri Kovanen (lauri.a.kovanen@hut.fi).

 

5.4 Osaston tutor-toiminta

Uudet opiskelijat jaetaan syyslukukauden alussa tutor-ryhmiin. Opintojen alkuvaiheen tutor-toiminnan tarkoituksena on seurata ja tukea opiskelijoiden opintoja diplomi-insinöörin tutkinnon jo suorittaneen ja opetukseen aktiivisesti osallistuvan henkilön näkökulmasta. Tavoitteena on, että opiskelijat pääsevät hyvään opiskelurytmiin heti opiskelun alkuvaiheessa ja tutustuvat osastoon, korkeakouluun ja tiedeyhteisöön.

Osaston tutoreina toimivat nuorempi opettajakunta (assistentit, opettavat tutkijat) ja ohjattu tutor-toiminta kestää ensimmäisen opiskeluvuoden ajan. Ohjatut tapaamiset kuuluvat opintojakson AS-0.300 Johdatus opiskeluun automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelmassa suorittamiseen.

 

5.5 Opintojen suunnittelija

Osaston opintojen suunnittelijan tehtäviin kuuluu mm:

Suunnittelija Tarja Timonen työskentelee Tietotekniikan talon 2. kerroksessa huoneessa B212. Puhelinnumero on 451 5152, sähköpostiosoite tarja.timonen@hut.fi

 

5.6. Studievägledning på svenska

Studierådgivarna ger råd i olika ärenden angående studier och valsituationer inom studiernas framgång, frågor angående examen, de hjälper att göra upp studieplanen och vet om studerandes rättskydd.

Som svenskpråkig studierådgivare för automations- och systemteknik verkar Erik Ihrcke. Han är anträffbar i sitt arbetsrum (början av höstterminen C210) i datahuset. Hans mottagninstider, e-postadress och övriga kontaktuppgifter finns på adressen: /Opinnot/yhteystiedot.html, där också platsen för det nya arbetsrummet meddelas.

Studiesekreteraren Kristoffer Wallin på Abi-info ger studievägledning främförallt åt första- och andra års studerande. Han är anträffbar I huvudbyggnadens andra våning rum Y224 tel (09) 451 2115, epost: kristoffer.wallin@hut.fi. Mottagninstiderna finns angivna på dörren.

TH:s svenkspråkiga studieplanerare Pia Rydestedt hjälper dig också gällande studier. Hon är anträffbar i huvudbyggnadens andra våning rum Y212, tel. (09) 451 2048, epost: pia.rydestedt@hut.fi. Hennes mottagninstider är ti, ons, to kl. 13-14 eller enligt överenskommelse.

Information om studier, undervisning och rådgivning på svenska hittar du också på www-sidan http://www.tkk.fi/Studier.

 

 

6 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO

Diplomi-insinöörin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Laajuudeltaan se on 180 opintoviikkoa (ov). Sen voi suorittaa viidessä vuodessa.

Tutkintoon johtava koulutus järjestetään koulutusohjelmina. Opetus järjestetään opintojaksoina, jotka ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työmäärää arvioitaessa on annettavan opetuksen lisäksi huomioitu opiskelijan oman työn osuus.

Diplomi-insinöörin tutkinnon jälkeen on mahdollista suorittaa tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnot. Tekniikan lisensiaatin tutkinnon ohjeellinen laajuus on 80 ov ja tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon 160 ov.

 

6.1 Tavoite

Diplomi-insinöörin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on teknistieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (215/1995) mukaan antaa opiskelijalle ao. koulutusohjelman perustana olevalla tehtäväalueella yleinen valmius teknistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin. Opiskelijan tulee saada myös valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen ja opetus toteutetaan siten, että opiskelijalle kehittyy edellä mainittujen lisäksi

 

6.2 Tutkinnon rakenne ja sisältö

Diplomi-insinöörin tutkinto on TKK:n tutkintosäännön mukaan kaksiosainen. Koulutusohjelman opinnot koostuvat perusopinnoista, joihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja, aineopinnoista, syventävistä opinnoista ja harjoittelusta.

Tutkinnon ensimmäisen osan opinnot antavat opinnoille matemaattis-luonnontieteelliset perusteet ja koulutusohjelman välttämättömät alakohtaiset perustiedot sekä muita yleisvalmiuksia luovia tietoja. Ensimmäisen osan laajuus on noin 70 ov. Se on suositeltavaa suorittaa kokopäiväisesti opiskellen kahdessa vuodessa. Se tulee suorittaa viimeistään neljäntenä opiskeluvuonna.

Tutkinnon toisen osan opinnoissa opiskelija perehtyy valitsemansa alan teorioihin, menetelmiin ja ongelmakokonaisuuksiin. Lisäksi opinnot antavat syventävää tietoa jostakin opiskelijan valitseman tehtäväalueen keskeisestä aiheesta ja sen kannalta tärkeistä teorioista sekä tutkimus- ja suunnittelumenetelmistä.

 

6.3 Kielitaito

Kotimaisen kielen opinnoissa opiskelijan tulee tutkintoasetuksen mukaan osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka vastaa kaksikielisellä virka-alueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa, ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Tutkintoasetuksen mukaan kotimaisten kielten lisäksi opiskelijan tulee osoittaa saavuttaneensa yhden tai kahden vieraan kielen taito, joka on tarpeen oman alan kannalta.

 

 

7 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

 

7.1 Tutkinnon tavoitteet

Koulutusohjelman perustavoitteena on systeemi-insinöörin ammattikuva, joka profiloituu eri tavalla pääaineen valinnan perusteella teollisuuden automaatioon ja säätötekniikkaan, signaalin- ja kuvankäsittelyyn sekä neurolaskentaan, ihminen-kone liitäntöihin, organisaatioiden systeemianalyyseihin ja päätöksentekoon, sekä viestintätekniikkaan. Erona moniin perinteisiin insinöörialoihin on sovelluskohteiden moninaisuus ja järjestelmätekninen lähtökohta, joka merkitsee usein laajojen teknisten kokonaisuuksien suunnittelua ja toteuttamista. Koulutusohjelma on rakennettu siten, että varsinaisia suuntia ei tarvita vaan erikoistuminen tapahtuu pääaineen opinnoissa. Tällä on pyritty keventämään ja yksinkertaistamaan TKK:ssa nykyisin yleisesti käytössä olevaa koulutusohjelmarakennetta enemmän kansainvälistä käytäntöä vastaavaksi. Samalla opiskelijalle pyritään antamaan kuva yhtenäisestä ammattialueesta, jonka puitteissa on myöhemminkin mahdollisuus vaihtaa syventymistä.

Koulutusohjelman opinnot antavat vahvan teoreettisen pohjan matematiikassa ja luonnontieteissä, minkä lisäksi annetaan riittävä pohja tietotekniikassa, elektroniikassa ja sähkötekniikassa sekä mekatroniikassa eri sovelluksia ajatellen. Sovellusalueiden moninaisuutta ajatellen perusopinnoissa perehdytetään lisäksi muiden insinöörialojen, kuten koneenrakennuksen ja kemian perusteisiin, jotta opiskelija voi myöhemmin suuntautua vapaammin automaation sovellutusten piirissä.

Viestintätekniikan tarpeita ajatellen koulutusohjelmassa annettava opetus korostaa erityisesti ihmisen ja viestintäjärjestelmien välistä rajapintaa, jossa uusi teknologia antaa runsaasti uusia kehitysmahdollisuuksia eri esitystapojen, interaktiivisuuden ja ihmisen kognitiivisia ominaisuuksia korostavien menetelmien hyväksikäyttämisessä. Koulutusohjelman erityistavoitteena on yhdistää automaation ja viestintätekniikan koulutusta siten, että luodaan pohjaa uusille teknologisille innovaatioille esimerkiksi automaation käyttöliittymiä tai teollisuuden viestintäjärjestelmiä kehitettäessä. Pääaineen valinnalla on koulutusohjelmassa pyritty antamaan opiskelijalle mahdollisimman monipuoliset mahdollisuudet suuntautua perusopintojen jälkeen automaatio- ja systeemitekniikan kentässä. Suuntautuminen voi tapahtua käytäntöön painottuen tai enemmän teoreettisia taitoja kehittäen. Useissa tapauksessa myös pääaineen sisällä on mahdollisuus valinnoilla vielä painottaa opintojaan haluamallaan tavalla. Pääaineeseen useimmiten liittyvä diplomityö on sekin mahdollista suunnata eri tavoin. Diplomityö johtaa useimmissa tapauksissa valmistumisen jälkeiseen ensimmäiseen työtehtävään joko yrityselämän tai tutkimuksen parissa.

Tieteellistä tutkimusta ajatellen koulutusohjelmaan on pyritty sisällyttämään riittävät ja monipuoliset valmiudet teoreettisten tietojen osalta omaksua alan tutkimustuloksia eri pääaineiden alueilla. Automaatio- ja systeemitekniikan kenttä tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia jatkaa opintoja ja suuntautua alan tieteellisen tutkimuksen pariin. Pääaineiden syventäviin opintoihin sisältyy opintojaksoja, joissa käsitellään myös alan tutkimustuloksia.

 

7.2 Tutkinnon rakenne

Automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelman tutkinto koostuu ensimmäisestä osasta (72 ov), pääaineille yhteisistä syventävistä opinnoista (21-23 ov), pääaineesta (25 ov), sivuaineesta (20 ov), harjoittelusta ja vapaasti valittavista opinnoista (n. 20 ov) sekä diplomityöstä (20 ov).

Kaavio 1. DI-tutkinnon rakenne automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelmassa

Diplomityö
(20 ov)
 
Vapaasti valittavat opinnot
Harjoittelu
(n. 20 ov)
 
 
Pääaine
(25 ov)
 
Sivuaine (20 ov)
 
Pääaineille yhteiset syventävät opinnot (21-23 ov)
 
 
Tutkinnon I-osa (72 ov)
 

 

 

7.3 Tutkinnon suorittaminen eri vuosien opetussuunnitelmien mukaan ja opintojen ryhmittely

Opiskelija voi suorittaa opintonsa noudattamalla koulutusohjelmaan hyväksymisvuoden opetussuunnitelmaa tai uudempia opetussuunnitelmia.

Opiskelijan tulee kuitenkin huomioida, että

Suoritettuaan tutkinnon ensimmäisen osan opinnot on suositeltavaa, että opiskelija ryhmittelee opintonsa. Ryhmittely on tehtävä kuitenkin viimeistään silloin, kun opiskelija anoo diplomityön aihetta. On tärkeää huomata, että opintojakson voi laskea tutkinnon kokonaislaajuuteen vain kerran, vaikka se sisältyisikin pakollisena useampaan kokonaisuuteen. Lisätietoja opintojen ryhmittelystä saa osaston opintosihteeriltä.

 

 

8 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN OPINNOT

 

8.1 Tutkinnon ensimmäisen osan opinnot

Tutkinnon ensimmäisen osan opinnot ovat laajuudeltaan 72 ov:

Mat-1.411 Matematiikan peruskurssi C1 6
Mat-1.412 Matematiikan peruskurssi C2 6
Mat-1.413 Matematiikan peruskurssi C3 6
S-104.101 Fysiikka I (EST) 4,5
S-104.102 Fysiikka II (EST) 4,5
Tfy-3.154 Fysiikan laboratoriotyöt 2
T-106.213 Ohjelmoinnin peruskurssi L1 5
Eri-0.502 Tieteellisen tiedon haku (AUT) 1
Kie-98.003/4 Toisen kotimaisen kielen koe 1
Kie-98.xxx Vieras kieli 2
Vie-98.220 Puheviestintä 2
T-106.001 Tietokone työvälineenä 1
AS-84.132 Automaatio- ja säätötekniikka 3
AS-74.101 Tietokonesimulointi 2
AS-75.102 Julkaisutekniikan perusteet 1 2
AS-75.120 Mediatekniikan perusteet 1 2
Kon-41.010 Tekninen suunnittelu B 3
Mat-2.105 Optimoinnin perusteet 2
S-55.103 Sähkötekniikka 2,5
S-88.110 Digitaali- ja tietokonetekniikan perusteet 2
AS-0.101 C/C++ -ohjelmoinnin peruskurssi 4
Yksi seuraavista:
Kem-35.108 Kemian perusteet; Ko, Tuta 3
Kem-35.109 Kemian perusteet; R 3
Kem-35.110 Kemian perusteet ja sovellutukset; Tf, S 3
Toinen seuraavista:
Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A 3
Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku 3
Toinen seuraavista:
Mat-2.103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit 2,5
Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet 2,5

 

8.1.1 Kieliopinnot

Toisen kotimaisen kielen taito osoitetaan suorittamalla jokin seuraavista: