Automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelma

OPINTO-OPAS 2002-2003

 

SISÄLLYSLUETTELO

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU
   1.1 TEHTÄVÄ
   1.2 YKSIKÖT
   1.3 HALLINTO

2 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN OSASTO
   2.1 OSASTON HALLINTO
   2.2 OSASTON LABORATORIOT
   2.3 OSASTON KANSLIA

3 YLEISTÄ
   3.1 ILMOITTAUTUMINEN KORKEAKOULUUN
   3.2 KORKEAKOULUN LUKUVUOSI
   3.3 NIMEN JA OSOITTEEN MUUTOKSET

4 OPISKELU
   4.1 LUKU- JA TENTTIJÄRJESTYKSET
   4.2 OPETUSMENETELMÄT
   4.3 STUDIER PÅ SVENSKA
   4.4 ILMOITTAUTUMINEN OPETUKSEEN JA KUULUSTELUUN
   4.5 OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI
   4.6 OPINTOSUORITUSTEN ARVOSTELU
   4.7 OPISKELIJAN OIKEUSTURVA
   4.8 OPINTOHYVITYKSET
   4.9 KOULUTUSOHJELMAN JA KORKEAKOULUN VAIHTO
   4.10 KIRJASTOPALVELUT
         4.10.1 Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto
         4.10.2 Tietotekniikan talon kirjasto

5 OPINTOJEN OHJAUS
   5.1 OPINTONEUVOJA, HARJOITTELUNEUVOJA JA KANSAINVÄLINEN OPINTONEUVOJA
   5.2 KANSLIA
   5.3 AS-KILTA JA ISOHENKILÖT
   5.4 OSASTON TUTOR-TOIMINTA
   5.5 OPINTOJEN SUUNNITTELIJA
   5.6 STUDIEVÄGLEDNING PÅ SVENSKA

6 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO
   6.1 TAVOITE
   6.2 TUTKINNON RAKENNE JA SISÄLTÖ
   6.3 KIELITAITO

7 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
   7.1 TUTKINNON TAVOITTEET
   7.2 TUTKINNON RAKENNE
   7.3 TUTKINNON SUORITTAMINEN ERI VUOSIEN OPETUSSUUNNITELMIEN MUKAAN

8 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2002- 2003
   8.1 TUTKINNON ENSIMMÄISEN OSAN OPINNOT
         8.1.1 Kieliopinnot
         8.1.2 Perusaineiden laaja oppimäärä
   8.2 PÄÄAINEILLE YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT
   8.3 PÄÄAINEEN OPINNOT
         8.3.1 Automaatiotekniikka
         8.3.2 Systeemitekniikka
         8.3.3 Automaation tietämystekniikat
         8.3.4 Automaation tietotekniikka
         8.3.5 Viestintätekniikka
         8.3.6 Viestintä yritystoiminnassa
         8.3.7 Kuvatekniikka
         8.3.8 Informaatiotekniikka
         8.3.9 Mekatroniikka
         8.3.10 Prosessien ohjaus
         8.3.11 Systeemi- ja operaatiotutkimus
   8.4 SIVUAINEET
   8.5 HARJOITTELU
         8.5.1 Työympäristöharjoittelu
         8.5.2 Ammattiharjoittelu
         8.5.3 Harjoittelu ulkomailla
         8.5.4 Harjoittelupaikan hankkiminen
         8.5.5 Harjoittelun hyväksyminen
   8.6 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
   8.7 MALLIOHJELMA

9 DIPLOMITYÖ JA KYPSYYSNÄYTE
   9.1 DIPLOMITYÖ
   9.2 KYPSYYSNÄYTE
   9.3 DIPLOMITYÖN ARVOSTELU
   9.4 SELOSTUKSEN KIRJOITTAMINEN JA MUOTOVAATIMUKSET

10 VALMISTUMINEN
   10.1 DIPLOMITYÖHÖN JA VALMISTUMISEEN LIITTYVIÄ OHJEITA
   10.2 TUTKINTOTODISTUS

11 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA
   11.1 OPINTOYHTEISTYÖ MUIDEN YLIOPISTOJEN JA OPPILAITOSTEN KANSSA
         11.1.1 Opiskeluoikeuden hakeminen ja ilmoittautuminen opintoihin
         11.1.2 Opintosuoritusten hyväksyminen tutkintoon
   11.2 OPINNOT ULKOMAILLA
         11.2.1 Ulkomaille opiskelemaan hakeutuminen
         11.2.2 IECAT-projektiin liittyvä opiskelijavaihto
         11.2.3 Ulkomaisten opintojen hyväksilukeminen tutkintoon

12 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS JA TÄYDENTÄVÄT OPINNOT
   12.1 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS
   12.2 TÄYDENTÄVÄT OPINNOT

13 TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS

14 TYÖNHAKUUN JA URAAN LIITTYVÄT PALVELUT
   14.1 REKRYTOINTIPALVELUT
   14.2 HARJOITTELUASIAT
   14.3 URANEUVONTA
   14.4 ALUMNITOIMINTA

 

 

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Teknillinen korkeakoulu (TKK) on Suomen vanhin ja suurin teknillinen korkeakoulu. Sen juuret ulottuvat 1849 perustettuun Helsingin teknilliseen reaalikouluun. Tuolloin Suomessa alkoi järjestetty teknisen alan opetus. Vuonna 1908 koulun nimi muutettiin Teknilliseksi korkeakouluksi ja samalla aloitettiin korkeakoulutasoinen tekniikan alan opetus Suomessa. Korkeakoululle rakennettiin 1950-60-luvuilla tilat Otaniemeen, ja se siirtyi Helsingistä Espooseen. Otaniemen korkeakoulualue vihittiin käyttöön vuonna 1966.

Perustutkintoina TKK:ssa voi suorittaa diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot. Jatkotutkinnot ovat tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnot. TKK:ssa oli vuonna 2001 noin 14 300 perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa ja 232 professoria.

TKK toimii tällä hetkellä Otaniemessä 27 eri rakennuksessa. Tämän lisäksi korkeakoulun toimintaa on Lahden keskuksessa, Kirkkonummella Metsähovin radiotutkimusasemalla ja Sjökullan kurssi- ja koulutuskeskuksessa sekä Kaapelitehtaalla Helsingissä.

Teknillisen korkeakoulun kotisivu löytyy osoitteesta http://www.hut.fi.

 

1.1 Tehtävä

Teknillisen korkeakoulun perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta, antaa tutkimukseen yhdistyvää ylintä opetusta ja edistää tieteellistä ja taiteellista sivistystä. Korkeakoulun tulee toimia aloilla, joilla tutkimuksella voi olla sekä tieteellistä että teknistä merkitystä. TKK:n tulee olla kansainvälisesti merkittävä tieteen ja teknologian edistäjä. Korkeakoulun opetuksen tulee antaa opiskelijalle mahdollisuus saavuttaa todellinen ymmärrys alastaan ja siten edellytykset omien tietojensa arvioimiseen, lisäämiseen ja luovaan soveltamiseen.

 

1.2 Yksiköt

Korkeakoulussa on tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten 12 osastoa, jotka vastaavat yhteensä 16 koulutusohjelmasta. Osastot on ryhmitelty viideksi osastoryhmäksi, joista kullakin on oma tieteellinen neuvosto.

Korkeakoulussa on myös kymmenen erillistä laitosta, jotka harjoittavat erityisalueen tutkimusta tai opetusta tai palvelevat opetusta ja tutkimusta. Tutkimustyön perusyksikkönä TKK:ssa on laboratorio.

Lisäksi korkeakoulussa on kymmenen osasto- ja laitosjaon ylittävää tutkimusinstituuttia, jotka yhdistävät laajoja tutkimusalueita.

 

1.3 Hallinto

TKK:n hallinnosta vastaa hallitus, rehtori, hallinto-osasto, tieteelliset neuvostot sekä osastoneuvostot ja osastonjohtajat. Erillisissä laitoksissa hallintoa hoitaa johtaja tai johtokunta ja johtaja.

Rehtori johtaa korkeakoulun toimintaa ja korkeakoulun ylin päättävä elin on hallitus, johon hallintojohtosäännön mukaan kuuluu 13 jäsentä: rehtori, vararehtori (2), kolme professorijäsentä, kolme muun henkilökunnan edustajaa, kaksi opiskelijaa ja kaksi korkeakoulun ulkopuolista jäsentä. Hallitus mm. hyväksyy korkeakoulun taloutta ja toimintaa koskevat sekä muut laajakantoiset suunnitelmat, päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista, hyväksyy johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset, nimittää professorit sekä päättää korkeakouluun otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista. Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori.

Tieteelliset neuvostot toimivat virantäyttöelimenä professorin virkoja täytettäessä. Ne voivat tehdä hallitukselle esityksiä laajakantoisista, korkeakoulun opetusta ja tutkimusta koskevista kysymyksistä. Osaston ylin päättävä elin on osastoneuvosto. Sen puheenjohtajana toimii osastonjohtaja.

Keskitetysti hoidettavia hallintopalveluja varten TKK:ssa on hallinto-osasto, jota johtaa hallintojohtaja.

Korkeakoulun, elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon välistä yhteistyötä varten korkeakoululla on neuvottelukunta, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita korkeakoulua koskevista periaatteellisista tärkeistä asioista.

Korkeakoulun sopimustoimintaa sekä tutkimustulosten hyödyntämistä varten korkeakouluun on perustettu Innovaatiokeskus. Se huolehtii myös tutkimuspalveluista sekä rekrytointi- ja alumnitoiminnasta.

 

 

2 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN OSASTO

2.1 Osaston hallinto

Automaatio- ja systeemitekniikan osasto on osa informaatiotekniikan osastoryhmää, jossa muut osastot ovat tietotekniikan osasto, teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto sekä tuotantotalouden osasto.

Automaatio- ja systeemitekniikan osastoa johtaa osastonjohtaja. Osaston asioista päättää kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastoneuvoston tehtävänä on mm. tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, hyväksyä osaston opetussuunnitelmat, määrätä väitöskirjojen, lisensiaatintöiden ja diplomitöiden ja muiden opintosuoritusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset.

Osastonjohtaja Professori Aarne Halme, puh. 451 3300
Osaston varajohtaja Professori Pirkko Oittinen, puh. 451 3341
Hallintopäällikkö Ilse Koskinen, puh. 451 4800

Osastoneuvoston kokoonpano 1.1.2002 - 31.12.2004:

Jäsenet:
Aarne Halme, professori
Heikki Koivo, professori
Kari Koskinen, professori
Pirkko Oittinen, professori
Kai Zenger, yliassistentti
Leena Kadenius, vanh. vahtimestari
Olli Nevanlinna, tekn. yo, 1.1. - 31.12.2002
Timo Oksanen, tekn. yo, 1.1. - 31.12.2002
Hannu Lehtinen, tekn. tri / VTT

Varajäsenet:
Heikki Hyötyniemi, professori
Arto Visala, professori
Pekka Appelqvist, tutkija
Seija Kalajoki, osastosihteeri
Tuukka Antikainen, tekn. yo, 1.1. - 31.12.2002
Juha Pärnänen, tekn. yo, 1.1. - 31.12.2002
Caj Södergård, tekn. tri / VTT

Esittelijät:
Ilse Koskinen, hallintopäällikkö
Tarja Heikkilä, suunnittelija
Marja-Leena Pölönen, opintosihteeri

 

2.2 Osaston laboratoriot

Automaatio- ja systeemitekniikan osaston tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavat seuraavat neljä laboratoriota:

Automaatiotekniikan labororatorio (Tietotekniikan talo, 1. kerros)
Esimies: professori Aarne Halme, AS-84, puh. 451 3300, B121
Osastosihteeri: Elisa Autti, puh. 451 3301
http://www.automation.hut.fi

Systeemitekniikan laboratorio (Tietotekniikan talo, 1. kerros)
Esimies: professori Heikki Koivo, AS-74, puh. 451 5200, A104
Toimistosihteeri: Seija Kalajoki, puh. 451 5201
http://www.control.hut.fi/

Viestintätekniikan laboratorio (Tekniikantie 3, Viestintätekniikan talo)
Esimies: professori Hannu Saarelma, AS-75, puh. 451 3340, G108, virkavapaa
professori Pirkko Oittinen, AS-75, puh. 451 3341, G105
Toimistosihteeri: Tiina Hartikainen, puh. 451 3353
http://www.media.hut.fi/

Automaation tietotekniikan laboratorio (Tietotekniikan talo, 1. kerros)
Esimies: professori Kari Koskinen, AS-116, puh. 451 5461, A138
Osastosihteeri: Tuula Rautiainen, puh. 451 5462
http://www.automationit.hut.fi/

 

2.3 Osaston kanslia

Osaston kanslia sijaitsee Tietotekniikan talon ala-aulassa huoneessa C112. Kansliasta saa mm. yleistä opintoneuvontaa, opintosuoritusotteet sekä erilaisia lomakkeita. Opintosihteeri Marja-Leena Pölönen on tavattavissa klo 9-15.

Kanslian käyntiosoite Tietotekniikan talo
Konemiehentie 2, 1 kerros
Otaniemi, Espoo
Kanslian postiosoite Teknillinen korkeakoulu
Automaatio- ja systeemitekniikan osasto
PL 5400
02015 TKK
Kanslian puhelin (09) 451 4878
Kanslian telefax (09) 451 4873

 

 

3 YLEISTÄ

3.1 Ilmoittautuminen korkeakouluun

Opiskelijan on lukuvuoden alkaessa ilmoittauduttava korkeakouluun läsnäolevaksi tai poissaolevaksi. Vain läsnäolijaksi ilmoittautuneilla on opintojen suoritusoikeus.

Ilmoittautumisaika lukuvuodeksi 2002-2003 päättyy 13.9.2002. Opiskelijat, joilla on opintorekisterissä sähköpostiosoite ja opinto-oikeus voimassa lukuvuoden 2002-2003 alussa sekä ilmoittautumistieto edelliseltä keväältä, ilmoittautuvat sähköpostitse saamiensa ohjeiden mukaisesti. Muut ilmoittautuvat opintoasiain toimiston kansliassa. Mukana täytyy olla kuitti maksetuista TKY:n maksuista. Opintoasiain toimisto sijaitsee korkeakoulun päärakennuksen 2. kerroksessa. Kanslian yhteystiedot ovat: sähköpostiosoite: oodi-ilmo@hut.fi, puhelin 451 2911.

Lukuvuositarran opiskelija saa TKY:n tai opintoasiain toimiston kansliasta maksukuittia vastaan tai maksujen päivityttyä opintorekisteriin. Maksukuitti tulee säilyttää mahdollisten epäselvyyksien selvittämistä varten.

Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut viimeistään 13.9.2002 mennessä, menettää opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeuden saa takaisin maksamalla opintoasiain toimiston kansliaan 35 euron uudelleenkirjaamismaksun TKY:n maksujen lisäksi.

Ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvia läsnä- ja poissaolotietojen muutoksia otetaan vastaan opintoasiain toimiston kansliassa. Kevätlukukautta 2003 koskevat muutokset tulee tehdä 31.12.2002 mennessä. Tämän jälkeen tapahtuvasta muutoksesta peritään 15 euron maksu.

Valmistuvien opiskelijoiden täytyy ilmoittautua läsnäoleviksi valmistumislukukautena. Jos opiskelija valmistuu 1.8.-15.9.2002 tai 1.-31.1.2003, hän voi saada maksamansa summan takaisin TKY:n kassasta valmistuttuaan. Mikäli opiskelija valmistuu syyslukukauden aikana, hän ei voi ilmoittautua kevätlukukaudeksi. Jos valmistuminen jostain syystä siirtyy kevätlukukaudeksi, ilmoittautumisen muutos tulee tehdä 31.12.2002 mennessä.

 

3.2 Korkeakoulun lukuvuosi

Korkeakoulun lukuvuosi alkaa 29.8.2002 ja päättyy 17.5.2003. Syys- ja kevätlukukaudet alkavat tutkintokaudella, jatkuvat luentokaudella ja päättyvät tutkintokaudella.

Lukuvuoden 2002-2003 luento- ja tutkintokaudet ovat

syyslukukaudella:  
1. tutkintokausi 29.8.-9.9.2002
1. luentokausi 10.9.-5.12.2002
2. tutkintokausi 9.12.-20.12.2002
   
kevätlukukaudella:  
3. tutkintokausi 7.1.-11.1.2003
2. luentokausi 13.1.-2.5.2003
4. tutkintokausi 5.5.-17.5.2003

Syyslukukauden 2. puolilukukausi alkaa 24.10.2002

Kevätlukukauden 2. puolilukukausi alkaa 10.3.2003

Pääsiäisloma on 17.-23.4.2003.

Korkeakoulun avajaiset pidetään 6.9.2002. Avajaispäivänä ei järjestetä opetusta eikä tenttejä.

Lauantaitenttipäivät ovat:
31.8., 7.9., 19.10., 26.10., 9.11., 30.11., 7.12., 14.12., 11.1., 15.2., 8.3., 22.3., 5.4., 26.4., 10.5. ja 17.5.

 

3.3 Nimen ja osoitteen muutokset

Opiskelijan tulee ilmoittaa mahdolliset nimenmuutokset korkeakoulun opintoasiain toimistoon viipymättä. Nimenmuutoksesta tulee opiskelijan toimittaa opintoasiain toimistoon virkatodistus tai lääninhallituksen päätös opiskelijarekisteriin tehtävää merkintää varten.

Osoitteenmuutokset tulee ilmoittaa mahdollisimman pian joko opintoasiain toimistoon (osoitteenmuutos@hut.fi) tai koulusohjelman kansliaan. Sähköiseen ilmoittautumiseen siirtymisen vuoksi myös sähköpostiosoitteiden muutoksista ilmoittaminen on erittäin tärkeää.

 

 

4 OPISKELU

4.1 Luku- ja tenttijärjestykset

Luku- ja tenttijärjestykset laaditaan lukukausittain. Ne löytyvät osoitteesta http://www.hut.fi/Opinnot/Kurssit/, ao.yksikköjen www-sivuilta, opintoneuvojilta ja ilmoitustauluilta.

Tietoa useimpien opintojaksojen luento- ja tenttiajoista saa myös WWWTopi- järjestelmästä.

 

4.2 Opetusmenetelmät

Korkeakoulussa käytetään mm. seuraavia opetusmenetelmiä:

Luennot
Luennot muodostavat opetuksen rungon. Niiden tarkoituksena on auttaa opiskelijaa muodostamaan oikein painotettu kokonaiskuva kyseessä olevasta aineesta sekä ymmärtämään vaikeatajuisempia tai kirjallisuudessa suppeasti selostettuja yksityiskohtia.

Laskuharjoitukset
Laskuharjoitusten tarkoituksena on auttaa ymmärtämään ja soveltamaan luennoilla esitettyjä asioita. Laskuharjoituksia on pääasiassa kahdenlaisia: niissä joko lasketaan assistenttien ohjauksella tehtäviä tai esitetään ratkaisut kotona laskettuihin tehtäviin.

Seminaari
Seminaari on opetustapahtuma, jossa opiskelijaryhmä opettajan ohjaamana keskustellen käsittelee aihetta, jonka tavallisesti on valmistellut opiskelija tai opiskelijaryhmä.

Portfolio
Portfolio on dokumentti, jonne opiskelija kokoaa suorituksia ja näytteitä oppimistaan asioista sekä pohtii niiden sisältöä ja merkitystä. Portfoliossa pyritään tuomaan esille osaaminen asioissa, jotka liittyvät joko yksittäiseen opintojaksoon tai isompaan opintokokonaisuuteen.

Ongelmalähtöinen oppiminen (problem-based learning, PBL)
Tässä menetelmässä opiskelijat perehtyvät ryhmätyönä opettajan esittämiin tapauksiin, jotka tyypillisesti liittyvät johonkin käytännön ongelmaan tai ilmiöön. Ryhmä selvittää tapaukseen liittyvän käsitteistön, rakentaa asialle selitysmallin ja määrittelee itsenäisesti oppimistavoitteet. Itsenäisessä opiskeluvaiheessa jokainen ryhmän jäsen selvittää itselleen sovittujen tavoitteiden mukaiset asiat. Tapaus käsitellään loppuun ryhmäkeskustelussa, missä käydään läpi opitut asiat ja se, miten selitysmalli on toiminut. Kussakin ryhmässä on mukana tutoropettaja, joka seuraa ryhmän toimintaa, mutta ei pyri ohjaamaan sitä tiukasti. Opetukseen liittyy usein käytännöllisiä harjoitustehtäviä ja töitä.

Laboratoriotyöt
Laboratoriotöiden tarkoituksena on perehdyttää opiskelija kokeelliseen työhön, erilaisiin mittausmenetelmiin ja mittalaitteisiin sekä havainnollistaa luennoilla esitettyjä asioita.

Harjoitus- ja erikoistyöt
Harjoitus- ja erikoistyöt ovat itsenäisesti tehtäviä laboratoriotöitä, suunnittelutehtäviä, kirjallisuuskatsauksia tms.

Opintoretket eli excursiot
Opintoretkien tarkoituksena on tutustuminen alan teollisuuteen ja muihin yliopistoihin tai tutkimuslaitoksiin. Niitä järjestävät sekä korkeakoulu että opiskelijoiden omat yhdistykset.

Kuulustelut (tentit) ja välikokeet
Opintojaksoista järjestetään kuulusteluja voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan vähintään kahdesti (yleensä useamminkin) vuodessa. Joistakin opintojaksoista järjestetään luentokaudella välikokeita (2-3 kappaletta), joilla opintojakson suoritus jakautuu pienempiin osiin.

 

4.3 Studier på svenska

Alla studerande vid Tekniska Högskolan (TH) har rätt att använda svenska i tenter, övningsarbeten och seminarier. Den studerande har också rätt att få tentuppgifterna på svenska, men bör då be om en översättning i god tid före tenten. De flesta laboratorier har personal som gärna betjänar på svenska.

Vid TH föreläses grundkurserna i matematik, datateknik och fysik på svenska och det kan finnas svenskspråkiga övningsgrupper även i andra kurser. Den studerande kan också själv samla ihop en svenskspråkig grupp för t.ex. grupparbeten i en kurs.

För information om studier på svenska vid Tekniska Högskolan, se www-sidan http://www.hut.fi/Studier/.

TH är med i huvudstadsregionens JOO-samarbetet (flexibel studierätt). Med hjälp av JOO-avtalet kan man på ett flexibelt sätt studera vid alla nio universitet och högskolor i huvudstadsregionen och avlägga en del (enskilda studieperioder eller en biämneshelhet) av sin examen vid ett annat universitet eller högskola.

JOO-avtalet omfattar Helsingfors universitet, Tekniska högskolan, Helsingfors handelshögskolan, Svenska handels-högskolan (Hanken), Konstindustriella högskolan, Sibelius-Akademin, Bildkonstakademin, Teaterhögskolan och Försvarshögskolan. Information om den flexibla studierätten finns på adressen http://www.helsinki.fi/joo/svenska/.

Information om övrig svenskspråkig undervisning på universitets- och högskolenivå i Helsingforsregionen finns också på adressen http://www.helsinki.fi/Helsingforsstudier.

Tekniska högskolan har också ett aktivt samarbete med andra tekniska högskolor och universitet i Norden. Mera information fås av TH:s svenskspråkiga studieplanerare Pia Rydestedt, rum Y 212, tel. (09) 451 2048.

 

4.4 Ilmoittautuminen opetukseen ja kuulusteluun

Opiskelijan on tutkintosäännön mukaan ilmoittauduttava opetuksen alkaessa kullekin opintojaksolle, jonka opetusta hän aikoo seurata. Yleensä opintojaksoille ilmoittaudutaan lukukausien alussa ensimmäisellä luentokerralla tai WWWTopilla. Laboratorio- ja ohjelmatöihin ilmoittaudutaan ao. ilmoitustaululla olevien ohjeiden mukaisesti. Kieliopintoihin ilmoittaudutaan WWWTopilla.

Ensimmäinen luento on tärkeä. Silloin kannattaa olla paikalla, koska luennoitsija esittelee opintojakson sisällön ja antaa tarkempia ohjeita käytännön asioista.

Tutkintosäännön mukaan opiskelijan tulee ilmoittautua kuulusteluun viikkoa ennen kuulustelutilaisuutta, jollei opettaja hyväksy myöhempää ilmoittautumista. TKK:n eri osastoilla ja jopa eri opintojaksoilla on erilaiset kuulusteluihin ilmoittautumiskäytännöt. Ne on syytä varmistaa hyvissä ajoin.

Teknillisen korkeakoulun ohjeet kuulusteluun osallistujalle ovat luettavissa osoitteessa: http://www.hut.fi/Yksikot/Opintotoimisto/Lait/TKKntenttiohjeet6.3.2002.pdf.

Tärkeä työkalu opiskelijalle on WWWTopi. Se on sähköinen järjestelmä, jolla ilmoittaudutaan opintojaksoille ja kuulusteluun. Se toimii www-selaimessa osoitteessa http://webtopi.hut.fi/. WWWTopin käyttöä varten tarvitaan opiskelijanumero ja salasana (eri kuin normaali unix-käyttäjätunnus). Isohenkilösi neuvovat Topin käytössä.

 

4.5 Opintosuoritusten rekisteröinti

Kaikki suoritukset viedään opintorekisteriin. Tallennuksesta huolehtii opintojaksosta vastaavan laboratorion sihteeri. Opintosuorituksen rekisteröinnin onnistumiseksi on tärkeää, että opiskelija merkitsee tenttipaperiinsa opiskelijanumeron tarkistuskirjaimineen. Oman opintorekisteriotteen tiedot on syytä tarkistaa ajoittain.

Opintorekisteriotteen tilaaminen www-palveluna otetaan käyttöön syyslukukauden 2002 aikana. Virallisen opintorekisteriotteen saa osaston kansliasta.

 

4.6 Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritukset arvostelee opintojaksosta vastaava opettaja. Opettajan tulee toimittaa tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista kuukauden kuluessa ao. ilmoitustaululle tai perustellusta syystä järjestää tiedottaminen samassa ajassa toisin. Määr&aum ussuunnitelmassa ao. huomautuksella. Diplomityön kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty.

Jos opintosuoritus koostuu itsenäisistä osasuorituksista, sen arvosana lasketaan osasuorituksia vastaavilla opintoviikkomäärillä painotettuna keskiarvona osasuoritusten arvosanoista.

Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus tutustua opintosuo-rituksensa arvosteluun. Opettaja on pyydettäessä velvollinen ilmoittamaan arvosteluperusteet tehtäväkohtaisesti.

 

4.7 Opiskelijan oikeusturva

Opiskelijan oikeusturvasta, mm. opintosuoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus sekä opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen, on säädetty yliopistoasetuksen (115/98) 4. luvussa. Siinä säädetään kuulustelun ja diplomityön arvostelun oikaisemisesta seuraavaa:

TKK:n määräykset opintosuorituksen arvostelun oikaisemisesta löytyvät hallintojohtosäännön 28 pykälästä ja ovat seuraavat:

Yliopistoasetus ja Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosääntö löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta: http://www.hut.fi/Yksikot/Hallitus/Hallinto_tiedostot/

 

4.8 Opintohyvitykset

Tutkintosäännön (19 §) mukaan opiskelija saa suorittaessaan koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaan lukea hyväkseen muissa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Osasto päättää asiasta kirjallisen hakemuksen perusteella. Lisätietoja saa opintojen suunnittelijalta.

Yksittäisten opintojaksojen korvaamisesta päättää opintojaksosta vastaava opettaja. Hakukaavakkeita saa osaston kansliasta.

 

4.9 Koulutusohjelman ja korkeakoulun vaihto

Opiskelija voi hakemuksesta vaihtaa koulutusohjelmaa. Hakemuksen hyväksymisedellytykset ovat seuraavat:

  1. opiskelijan valintapisteiden olisi tullut pyrkimisvuonna riittää haettuun koulutusohjelmaan. Jos valintakokeet ovat olleet osaksi poikkeavia, osaston tulee harkita tämän merkitys pisteisiin; tai
  2. jos valintapisteet eivät pyrkimisvuonna olisi riittäneet haettuun koulutusohjelmaan, hakemus voidaan kuitenkin hyväksyä ottaen huomioon opintomenestys alkuperäisessä koulutusohjelmassa ja osaston harkinnan mukaan asiaan vaikuttavat muut seikat. Opiskelijan tulee tässä tapauksessa ennen hakemuksen jättämistä olla suorittanut vähintään 30 opintoviikkoa alkuperäisen koulutusohjelman tutkinnon ensimmäisen osan opintoja. Näihin opintoihin tulee sisältyä koulutusohjelman määrittelemät, koulutusohjelmasta ja sen opinnoista hyvän kuvan antavat noin 5 opintoviikon laajuiset opinnot. Automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelmasta muuhun TKK:n koulutusohjelmaan hakevan on suoritettava ennen vaihtohakemuksen jättämistä seuraavat opintojaksot:

    AS-84.132 Automaatio- ja säätötekniikka 3 ov
    ja kumpi tahansa seuraavista:
    AS-75.103 Julkaisutekniikan perusteet 2 ov
    AS-75.123 Mediatekniikan perusteet 2 ov

Hakemuksia käsiteltäessä otetaan huomioon alan ennakoitu koulutustarve. Lisäksi hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että haettuun koulutusohjelmaan voidaan ottaa lisäopiskelija.

Yhteisvalinnan piirissä tapahtuvaa korkeakoulunvaihtoa koskeviin hakemuksiin sovelletaan edellä mainittuja perusteita siten täydennettynä, että hakemuksia käsiteltäessä voidaan ottaa huomioon myös erittäin painavat sosiaaliset syyt.

Koulutusohjelman ja korkeakoulun vaihtohakemuksia saa opintoasian toimistosta. Hakemukset jätetään vuosittain helmikuun ja lokakuun loppuun mennessä.

 

4.10 Kirjastopalvelut

Teknillisen korkeakoulun kirjasto on erikostunut tekniikkaan ja sen lähialoihin luonnontieteisiin. Kirjasto on sekä korkeakoulukirjasto että tieteellinen keskuskirjasto.

4.10.1 Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto

Käyntiosoite Otaniementie 9
Otaniemi, Espoo
Postiosoite Teknillinen korkeakoulu
Kirjasto
PL 7000
02015 TKK
Puhelin (neuvonta, tiedustelut, uusimiset) (09) 451 4111
Sähköposti lainaus@hut.fi
Telefax (09) 451 4132
Kotisivu http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/

Pääkirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-pe klo 8-21 ja la klo 9-16 (kesäaikana ma klo 8-18, ti-pe 8-16, la suljettu). Aattopäivinä kirjasto on auki klo 8-16. Aukioloajat on syytä varmistaa kirjaston www-sivuilta.

4.10.2 Tietotekniikan talon kirjasto

Käyntiosoite Konemiehentie 2, 1. kerros
Otaniemi, Espoo
Postiosoite Teknillinen korkeakoulu
Tietotekniikan talon kirjasto
PL 5400
02015 TKK
Puhelin (09) 451 5758
Telefax (09) 451 5710
Sähköposti t-kirjasto@tt.hut.fi
Kotisivu http://www.hut.fi/Yksikot/Tieto/Kirjasto/

Kirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-ke klo 9-18 ja to-pe klo 9-15. Aattopäivinä ja lukukausien ulkopuolella kirjasto on avoinna ma-pe klo 9-15. Aukioloajat on syytä varmistaa kirjaston www-sivuilta.

Kurssikirjojen ja opinnäytteiden laina-aika on kaksi viikkoa. Muiden kirjojen ja konferenssijulkaisujen laina-aika on neljä viikkoa. Kurssikirjojen käsikirjastokappaleita on mahdollista saada yö- ja viikonloppulainaksi tuntia ennen kirjaston sulkemisaikaa.

Kirjaston lainausautomaatilla voi lainata ja palauttaa kirjaston aineistoa sekä uusia lainoja (ei kuitenkaan opinnäytteitä eikä yö- ja viikonloppulainoja).

Muiden erilliskirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät kirjaston osoitteesta http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Neuvonta/erillis.html.

 

 

5 OPINTOJEN OHJAUS

Opiskelijalla on mahdollisuus saada opinto-ohjausta koko opiskelunsa ajan. Opinto-ohjauksen tavoitteena on opiskelijan oppimisen ja opintojen etenemisen tukeminen. Lähtökohtana on opiskelijan oma aktiivisuus ja itsenäinen työskentely.

Opinto-ohjausta antavat lukuisat eri tahot: osastojen opettajat ja tuto-rit, opintoneuvojat, harjoitteluneuvojat, kansainväliset opintoneuvojat ja opintojen suunnittelijat.

Opetuksen ja opiskelun tukiyksikkö on kehittänyt jokaisen teekkarin opiskelun apuvälineeksi Teekkarin tehopenaalin. Penaali sisältää työvälineitä, joita käyttämällä opiskelijan on mahdollista tehostaa ja helpottaa opiskeluaan. Teekkarin tehopenaali löytyy osoitteesta: http://www.hut.fi/Yksikot/Opintotoimisto/Opetuki/tehopenaali/index.htm.

 

5.1 Opintoneuvoja, harjoitteluneuvoja ja kansainvälinen opintoneuvoja

Opintoneuvojan tehtäviin kuuluu mm. henkilökohtainen neuvonta, tiedottaminen ja informaatiotilaisuuksien järjestäminen opiskelijoille. Opintoneuvoja on yleensä oman koulutusohjelman vanhempi opiskelija.

Opintoneuvoja mm.

Opintoneuvoja Mari Laine on tavattavissa vastaanottoaikoinaan tai sopimuksen mukaan opintoneuvolassa (Tietotekniikan talon 2. kerros, huone C210) ja puhelimitse numerosta 451 3003. Muulloin hänet tavoittaa sähköpostitse osoitteella asopinto@hut.fi.

Ruotsinkielisestä opintoneuvonnasta vastaa opintoneuvoja Kim Nylund. Hän on tavattavissa työhuoneessaan vastaanottoaikoinaan tai sopimuksen mukaan. Sähköpostitse hänet tavoittaa osoitteella tsradgiv@hut.fi ja puhelimitse numerosta 451 3003.

Harjoitteluneuvojalta saa mm.

Harjoitteluneuvoja Pinja Korkela on tavattavissa vastaanottoaikoinaan tai sopimuksen mukaan työhuoneessaan A226 ja puhelimitse 451 4707. Muulloin hänet tavoittaa sähköpostitse osoitteella tharjo@hut.fi. Harjoitteluneuvojalla on vastaanottoaika myös Innopoli 2:ssa Rekrytointipalvelut-yksikössä.

Kansainvälisen opintoneuvojan tehtävänä on mm.

Kansainvälinen opintoneuvoja Meri Jalonen on tavattavissa vastaanottoaikoinaan tai sopimuksen mukaan työhuoneessaan A245 ja puhelimitse 451 6045. Muulloin hänet tavoittaa sähköpostitse osoitteella tkvopinto@hut.fi.

Opintoneuvojien vastaanottoajat ilmoitetaan työhuoneiden ovissa. Ne löytyvät myös www-sivuilta osoitteesta: http://www.hut.fi/Opinnot/Koulutusohjelmat/AS/

 

5.2 Kanslia

Opintoneuvontaan liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä myös osaston kanslian puoleen. Osaston kanslia sijaitsee Tietotekniikan talon ala-aulassa huoneessa C112. Kansliasta saa mm. yleistä opintoneuvontaa, opintosuoritusotteet sekä opintoihin liittyviä lomakkeita. Opintosihteeri Marja-Leena Pölönen, puh. 451 4878, on tavattavissa klo 9-15 . Osaston viralliset ilmoitustaulut ovat kanslian oven vieressä.

 

5.3 AS-kilta ja isohenkilöt

Jokainen TKK:ssa perustutkintoaan opiskeleva kuuluu Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskuntaan (TKY). Automaatio- ja systeemitekniikan kilta on yksi TKY:n 12:sta killasta ja se järjestää monenlaista toimintaa niin ammattialaan kuin vapaa-aikaankin liittyen. Killan puheenjohtajana toimii Maija Ahotupa (maija.ahotupa@hut.fi).

Uudet opiskelijat saavat AS-killasta omat isohenkilönsä syyslukukauden alussa. Isohenkilöt opastavat uusia opiskelijoita käytännön asioissa ja opiskelussa sekä tutustuttavat teekkarikulttuuriin. AS-killan SuurPhuksi on Jaakko Jutila (jaakko.jutila@hut.fi).

 

5.4 Osaston tutor-toiminta

Uudet opiskelijat jaetaan syyslukukauden alussa tutor-ryhmiin. Opintojen alkuvaiheen tutor-toiminnan tarkoituksena on seurata ja tukea opiskelijoiden opintoja diplomi-insinöörin tutkinnon jo suorittaneen ja opetukseen aktiivisesti osallistuvan henkilön näkökulmasta. Tavoitteena on, että opiskelijat pääsevät hyvään opiskelurytmiin heti opiskelun alkuvaiheessa ja tutustuvat osastoon, korkeakouluun ja tiedeyhteisöön.

Osaston tutoreina toimivat nuorempi opettajakunta (assistentit, opettavat tutkijat) ja ohjattu tutor-toiminta kestää ensimmäisen opiskeluvuoden ajan. Ohjatut tapaamiset kuuluvat opintojakson AS-0.300 Johdatus opiskeluun automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelmassa suorittamiseen. Opintojen myöhemmässä vaiheessa tutor-ohjauksesta vastaa pääaineen opettaja.

 

5.5 Opintojen suunnittelija

Osaston opintojen suunnittelijan tehtäviin kuuluu mm:

Suunnittelija Tarja Heikkilä työskentelee Tietotekniikan talon 2. kerroksessa huoneessa B212. Puhelinnumero on 451 5152, sähköpostiosoite tarja.heikkila@hut.fi

 

5.6. Studievägledning på svenska

Studierådgivarna ger råd i olika ärenden angående studier och valsituationer inom studiernas framgång, frågor angående examen, de hjälper att göra upp studieplanen och vet om studerandes rättskydd.

Som svenskpråkig studierådgivare på avdelningen för datateknik och automations- och systemteknik verkar Kim Nylund. Han är anträffbar i sitt arbetsrum datahuset. På www-sidan http://www.hut.fi/Studier/radgivare.html finns mottagninstider. På adressen http://www.hut.fi/Studier/svenskt.htm hittar du också nyttig information.

Studierådgivaren Kristoffer Wallin på Abi-info ger studievägledning främst åt första års studerande. Han är anträffbar I huvudbyggnadens andra våning rum Y214, tel 451 2115, epost: kristoffer.wallin@hut.fi. Mottagninstiderna finns angivna på dörren. Vid högskolan verkar också en svenskspråkig studieplanerade, Pia Rydestedt, som hjälper dig i alla frågor gällande studier. Hon är anträffbar i huvudbyggnadens andra våning rum Y212, tel. 451 2048, epost: pia.rydestedt@hut.fi; mottagninstider: ti, ons, to 13-14 eller enligt överenskommelse.

 

 

6 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO

Diplomi-insinöörin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Laajuudeltaan se on 180 opintoviikkoa (ov). Sen voi suorittaa viidessä vuodessa.

Tutkintoon johtava koulutus järjestetään koulutusohjelmina. Opetus järjestetään opintojaksoina, jotka ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työmäärää arvioitaessa on annettavan opetuksen lisäksi huomioitu opiskelijan oman työn osuus.

Diplomi-insinöörin tutkinnon jälkeen on mahdollista suorittaa tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnot. Tekniikan lisensiaatin tutkinnon ohjeellinen laajuus on 80 ov ja tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon 160 ov.

 

6.1 Tavoite

Diplomi-insinöörin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on teknistieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (215/1995) mukaan antaa opiskelijalle ao. koulutusohjelman perustana olevalla tehtäväalueella yleinen valmius teknistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin. Opiskelijan tulee saada myös valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen ja opetus toteutetaan siten, että opiskelijalle kehittyy edellä mainittujen lisäksi

 

6.2 Tutkinnon rakenne ja sisältö

Diplomi-insinöörin tutkinto on TKK:n tutkintosäännön mukaan kaksiosainen. Koulutusohjelman opinnot koostuvat perusopinnoista, joihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja, aineopinnoista, syventävistä opinnoista ja harjoittelusta.

Tutkinnon ensimmäisen osan opinnot antavat opinnoille matemaattis-luonnontieteelliset perusteet ja koulutusohjelman välttämättömät alakohtaiset perustiedot sekä muita yleisvalmiuksia luovia tietoja. Ensimmäisen osan laajuus on noin 70 ov. Se on suositeltavaa suorittaa kokopäiväisesti opiskellen kahdessa vuodessa. Se tulee suorittaa viimeistään neljäntenä opiskeluvuonna.

Tutkinnon toisen osan opinnoissa opiskelija perehtyy valitsemansa alan teorioihin, menetelmiin ja ongelmakokonaisuuksiin. Lisäksi opinnot antavat syventävää tietoa jostakin opiskelijan valitseman tehtäväalueen keskeisestä aiheesta ja sen kannalta tärkeistä teorioista sekä tutkimus- ja suunnittelumenetelmistä.

 

6.3 Kielitaito

Kotimaisen kielen opinnoissa opiskelijan tulee tutkintoasetuksen mukaan osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka vastaa kaksikielisellä virka-alueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa, ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Tutkintoasetuksen mukaan kotimaisten kielten lisäksi opiskelijan tulee osoittaa saavuttaneensa yhden tai kahden vieraan kielen taito, joka on tarpeen oman alan kannalta.

 

 

7 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

7.1 Tutkinnon tavoitteet

Koulutusohjelman perustavoitteena on systeemi-insinöörin ammattikuva, joka profiloituu eri tavalla pääaineen valinnan perusteella teollisuuden automaatioon ja säätötekniikkaan, signaalin- ja kuvankäsittelyyn sekä neurolaskentaan, ihminen-kone liitäntöihin, organisaatioiden systeemianalyyseihin ja päätöksentekoon, sekä viestintätekniikkaan. Erona moniin perinteisiin insinöörialoihin on sovelluskohteiden moninaisuus ja järjestelmätekninen lähtökohta, joka merkitsee usein laajojen teknisten kokonaisuuksien suunnittelua ja toteuttamista. Koulutusohjelma on rakennettu siten, että varsinaisia suuntia ei tarvita vaan erikoistuminen tapahtuu pääaineen opinnoissa. Tällä on pyritty keventämään ja yksinkertaistamaan TKK:ssa nykyisin yleisesti käytössä olevaa koulutusohjelmarakennetta enemmän kansainvälistä käytäntöä vastaavaksi. Samalla opiskelijolle pyritään antamaan kuva yhtenäisestä ammattialueesta, jonka puitteissa on myöhemminkin mahdollisuus vaihtaa syventymistä.

Koulutusohjelman opinnot antavat vahvan teoreettisen pohjan matematiikassa ja luonnontieteissä, minkä lisäksi annetaan riittävä pohja tietotekniikassa, elektroniikassa ja sähkötekniikassa sekä mekatroniikassa eri sovelluksia ajatellen. Sovellusalueiden moninaisuutta ajatellen perusopinnoissa perehdytetään lisäksi muiden insinöörialojen, kuten koneenrakennuksen ja kemian perusteisiin, jotta opiskelija voi myöhemmin suuntautua vapaammin automaation sovellutusten piirissä.

Viestintätekniikan tarpeita ajatellen koulutusohjelmassa annettava opetus korostaa erityisesti ihmisen ja viestintäjärjestelmien välistä rajapintaa, jossa uusi teknologia antaa runsaasti uusia kehitysmahdollisuuksia eri esitystapojen, interaktiivisuuden ja ihmisen kognitiivisia ominaisuuksia korostavien menetelmien hyväksikäyttämisessä. Koulutusohjelman erityistavoitteena on yhdistää automaation ja viestintätekniikan koulutusta siten, että luodaan pohjaa uusille teknologisille innovaatioille esimerkiksi automaation käyttöliittymiä tai teollisuuden viestintäjärjestelmiä kehitettäessä. Pääaineen valinnalla on koulutusohjelmassa pyritty antamaan opiskelijalle mahdollisimman monipuoliset mahdollisuudet suuntautua perusopintojen jälkeen automaatio- ja systeemitekniikan kentässä. Suuntautuminen voi tapahtua käytäntöön painottuen tai enemmän teoreettisia taitoja kehittäen. Useissa tapauksessa myös pääaineen sisällä on mahdollisuus valinnoilla vielä painottaa opintojaan haluamallaan tavalla. Pääaineeseen useinmiten liittyvä diplomityö on sekin mahdollista suunnata eri tavoin. Diplomityö johtaa useimmissa tapauksissa valmistumisen jälkeiseen ensimmäiseen työtehtävään joko yrityselämän tai tutkimuksen parissa.

Tieteellistä tutkimusta ajatellen koulutusohjelmaan on pyritty sisällyttämään riittävät ja monipuoliset valmiudet teoreettisten tietojen osalta omaksua alan tutkimustuloksia eri pääaineiden alueilla. Automaatio- ja systeemitekniikan kenttä tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia jatkaa opintoja ja suuntautua alan tieteellisen tutkimuksen pariin. Pääaineiden syventäviin opintoihin sisältyy opintojaksoja, joissa käsitellään myös alan tutkimustuloksia.

 

7.2 Tutkinnon rakenne

Automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelman tutkinto koostuu ensimmäisestä osasta (72 ov), pääaineille yhteisistä syventävistä opinnoista (21-23 ov), pääaineesta (25 ov), sivuaineesta (20 ov), harjoittelusta ja vapaasti valittavista opinnoista (n. 20 ov) sekä diplomityöstä (20 ov).

Kaavio 1. DI-tutkinnon rakenne automaatio-ja systeemitekniikan koulutusohjelmassa

Diplomityö
(20 ov)
 
Vapaasti valittavat opinnot
Harjoittelu
(n. 20 ov)
 
 
Pääaine
(25 ov)
 
Sivuaine (20 ov)
 
Pääaineille yhteiset syventävät opinnot (21-23 ov)
 
 
Tutkinnon I-osa (72 ov)
 

 

7.3 Tutkinnon suorittaminen eri vuosien opetussuunnitelmien mukaan

Opiskelija voi suorittaa opintonsa noudattamalla koulutusohjelmaan hyväksymisvuoden opetussuunnitelmaa tai uudempia opetussuunnitelmia. Opiskelijan tulee kuitenkin huomioida, että

Suoritettuaan tutkinnon ensimmäisen osan opinnot on suositeltavaa, että opiskelija siirtyy noudattamaan uusinta opetussuunnitelmaa. Usein tämä on käytännön kannaltakin järkevää. Tällöin opiskelijan kannattaa ryhmitellä opintonsa tutkinnon rakenteen mukaisesti.

Vaikka opetussuunnitelmassa sama opintojakso saattaa sisältyä useampaan kokonaisuuteen, sen voi sisällyttää tutkintoon vain kerran. Lisätietoja opintojen ryhmittelystä saa osaston kansliasta.

 

 

8 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2002- 2003

8.1 Tutkinnon ensimmäisen osan opinnot

Tutkinnon ensimmäisen osan opinnot ovat laajuudeltaan 72 ov:

koodi kurssin nimi ov
Mat-1.411 Matematiikan peruskurssi C1 6
Mat-1.412 Matematiikan peruskurssi C2 6
Mat-1.413 Matematiikan peruskurssi C3 6
S-104.101 Fysiikka I (EST) 4,5
S-104.102 Fysiikka II (EST) 4,5
Tfy-3.154 Fysiikan laboratoriotyöt 2
T-106.213 Ohjelmoinnin peruskurssi L1 5
Eri-0.502 Tieteellisen tiedon haku (AUT) 1
Kie-98.003/4 Toisen kotimaisen kielen koe 1
Kie-98.xxx Vieras kieli 2
Vie-98.220 Puheviestintä 2
T-106.001 Tietokone työvälineenä 1
AS-84.132 Automaatio- ja säätötekniikka 3
AS-74.101 Tietokonesimulointi 2
AS-75.102 Julkaisutekniikan perusteet 1 2
AS-75.120 Mediatekniikan perusteet 1 2
Kon-41.010 Tekninen suunnittelu B 3
Mat-2.105 Optimoinnin perusteet 2
S-55.103 Sähkötekniikka 2,5
S-88.110 Digitaali- ja tietokonetekniikan per. 2
AS-0.101 C/C++ -ohjelmoinnin peruskurssi 4
Yksi seuraavista kemian opintojaksoista:
Kem-35.108 Kemian perusteet; Ko, Tuta 3
Kem-35.109 Kemian perusteet; R 3
Kem-35.110 Kemian perusteet ja sovellutukset; Tf, S 3
Toinen seuraavista:
Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A 3
Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku 3
Toinen seuraavista:
Mat-2.103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit 2,5
Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet 2,5

 

8.1.1 Kieliopinnot

Toisen kotimaisen kielen taito osoitetaan suorittamalla jokin seuraavista:

Täsmälliset tiedot TKK:n kieli- ja viestintäkeskuksen lukuvuonna 2002-2003 järjestämistä toisen kotimaisen kielen (ruotsi ja suomi) opintojaksoista ja kielikokeiden aikataulut löytyvät osoitteesta http://www.hut.fi/Yksikot/KieVie/opopas/kielitaitovaatimukset.f.html.

Tutkintosäännnön mukaan opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden vieraan kielen tekstin ymmärtämisen ja suullisen ilmaisun taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa.

Automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelman opetussuunnitelmaan sisältyy vähintään 2 opintoviikon laajuiset vieraan kielen opinnot. Pakolliset vieraan kielen opinnot voi suorittaa joko osallistumalla opetukseen tai itseohjaavina. Kieli- ja viestintäkeskuksen tarjoamat itseohjaavat opintojaksot löytyvät osoitteesta http://www.hut.fi/Yksikot/KieVie/opopas/itseoh.f.html.

Seuraavat TKK:n kieli- ja viestintäkeskuksen järjestämien opintojaksojen suoritukset hyväksytään tutkintoon sisältyviksi pakolliseksi vieraan kielen opinnoiksi:

Kie-98.006 Diplomityö vieraalla kielellä 1 ov
 
Englanti
Kie-98.102 Teknisen englannin lukukurssi 2 ov
Kie-98.103 Käytännön englantia 1 2 ov
Kie-98.104 Tekniikan englantia 1 2 ov
Kie-98.105 Kaupallista englantia 1 2 ov
Kie-98.106 Käytännön englantia 2 1 ov
Kie-98.007 Opiskeluvalmiudet 1 ov
Kie-98.110 Kemistien englantia 1 ov
Kie-98.111 Rakennustekniikan englantia 1 ov
Kie-98.112 Arkkitehtien englantia 1 ov
Kie-98.114 Puunjalostusalan englantia 1 ov
Kie-98.305 Vientikaupan englantia 1 2 ov
Kie-98.306 Vientikaupan englantia 2 2 ov
Kie-98.312 Joukkoviestinnän englantia 1 ov
Kie-98.313 Kaupallista englantia 2 1 ov
Kie-98.316 Ympäristösuojelun englantia 1 ov
Kie-98.503 Itseohjaava englanti 1 2 ov
Kie-98.504 Itseohjaava englanti 2 2 ov
Kie-98.505 Englantia Internetissä 2 ov
Kie-98.318 Teknisen englannin kirjoituskurssi 2 ov
Kie-98.507 Englantia työpaikalla 1 ov
Kie-98.508 Englantia maanmittareille 1 ov
Kie-98.509 Koneosaston englantia 1 ov
Kie-98.510 Sähköosaston englantia 1 ov
Kie-98.511 Päivän puheenaiheet 1 ov
Kie-98.512 Itseohjaava englanti 1 ov
Kie-98.514 Tietotekniikan englantia 1 ov
Kie-98.515 Ympäristö- ja rakennustekniikan englantia 1 ov
Kie-98.516 Tekniikan englantia Internetissä 2 ov
 
Espanja
Kie-98.181 Espanja 7 1 ov
Kie-98.182 Espanja 8 1 ov
Kie-98.184 Tekniikan espanjaa 1 1 ov
Kie-98.272 Kaupallista espanjaa 1 1 ov
Kie-98.273 Espanjan kielioppikurssi 1 1 ov
Kie-98.276 Itseohjaava espanja 1 1 ov
 
Japani
Kie-98.246 Japani 6 2 ov
Kie-98.249 Japani 7 1 ov
Kie-98.252 Japani 8 1 ov
 
Ranska
Kie-98.156 Civilisation 1 1 ov
Kie-98.157 Civilisation 2 1 ov
Kie-98.158 Ranskan kielioppikurssi 1 1 ov
Kie-98.159 Ranskan kielioppikurssi 2 1 ov
Kie-98.286 Tekniikan ranskaa 1 2 ov
Kie-98.287 Tekniikan ranskaa 2 2 ov
Kie-98.288 Talouselämän ranskaa 1 2 ov
Kie-98.289 Talouselämän ranskaa 2 2 ov
Kie-98.290 Ranskaa harjoittelijoille 1 1 ov
Kie-98.291 Ranskaa harjoittelijoille 2 1 ov
Kie-98.294 Ranska 7 2 ov
Kie-98.295 Ranska 8 2 ov
Kie-98.371 Puunjalostusalan ranskaa 1 ov
Kie-98.373 Eurooppa 2000 1 ov
 
Saksa
Kie-98.123 Teknisen saksan lukukurssi 2 ov
Kie-98.124 Saksaa harjoittelijoille 1 ov
Kie-98.125 Käytännön saksaa 1 2 ov
Kie-98.126 Tekniikan saksaa 1 2 ov
Kie-98.128 Landeskunde 1 ov
Kie-98.129 Käytännön saksaa 2 1 ov
Kie-98.130 Tekniikan saksaa 2 1 ov
Kie-98.131 Kaupallista saksaa 2 1 ov
Kie-98.320 Energiatekniikan saksaa 1 ov
Kie-98.321 Puunjalostusalan saksaa 1 ov
Kie-98.322 Saksaa rakentajille 1 ov
Kie-98.323 Kemistien saksaa 1 ov
Kie-98.324 Sähkövoimatekniikan saksaa 1 ov
Kie-98.325 Elektroniikka-alan saksaa 1 ov
Kie-98.326 Arkkitehtien saksaa 1 ov
Kie-98.328 Saksan kielioppia 1 1 ov
Kie-98.329 Saksan kielioppia 2 1 ov
Kie-98.330 Käytännön saksaa 3 1 ov
Kie-98.331   Vientikaupan saksaa 1 ov
Kie-98.332 Vientikaupan saksaa edistyneille 1 ov
Kie-98.334 Itseohjaava saksa 1 2 ov
Kie-98.335 Itseohjaava saksa 2 2 ov
Kie-98.453 Talouselämän saksaa 2 ov
Kie-98.454 Kirjallinen viestintä saksaksi 2 ov
Kie-98.455 Suullinen viestintä saksaksi 2 ov
Kie-98.456 Ympäristötekniikan saksaa 1 ov
Kie-98.457 Päivän puheenaiheet 1 ov
 
Venäjä
Kie-98.144 Venäjä 7 2 ov
Kie-98.145 Venäjä 8 2 ov
Kie-98.146 Venäjä 9 2 ov
Kie-98.147 Venäjä 10 2 ov
Kie-98.148 Venäjä 11 1 ov
Kie-98.360 Teknisen venäjän lukukurssi 1 ov
Kie-98.361 Venäjän keskustelukurssi 1 1 ov
Kie-98.362 Venäjän keskustelukurssi 2 1 ov
Kie-98.363 Venäjän keskustelukurssi 3 1 ov
Kie-98.364 Venäjän keskustelukurssi 4 1 ov
Kie-98.365 Venäjän kielioppikurssi 2 1 ov

 

8.1.2 Perusaineiden laaja oppimäärä

TKK:ssa on mahdollista suorittaa perusaineiden laaja oppimäärä. Oppimäärää suorittaville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa kuin muuten koulutusohjelmissa. Perusaineiden laajan oppimäärän suorittamisesta saa merkinnän tutkintotodistukseen.

Laajaa oppimäärää suorittavat valitaan erikseen sisäänpääsypisteiden perusteella. Ohjelmaan voi myös erikseen hakea. Lisätietoja saa osoitteesta: http://www.hut.fi/Opinnot/Laaja/.

Perusaineiden laajan oppimäärän suorittajat voivat valita sivuaineekseen Perustieteiden sivuaineen. Sivuaineeseen sisältyy laajan oppimäärän normaalit perusopinnot ylittävä osa (n. 10 ov) sekä laajoja perusopintoja hyödyntäviä koulutusohjelmakohtaisia matematiikan ja fysiikan kannalta vaativia insinööritieteiden ja tai perustieteiden syventäviä opintoja (n. 10 ov).

Perusaineiden laajan oppimäärän suorittaneilla on mahdollisuus valita myös Laskennallisen tieteen ja tekniikan (LTT) verkostomainen opintosuunta. Opintosuunnan vuotuinen sisäänotto on toistaiseksi rajoitettu 20:een. Lisätietoja saa osoitteesta: http://www.hut.fi/Opinnot/LTT/.

 

8.2 Pääaineille yhteiset syventävät opinnot

Koulutusohjelman kaikille pääaineille yhteiset syventävät opinnot suoritetaan tutkinnon ensimmäisen osan opintojen jälkeen. Ne tuovat tutkintoon laaja-alaisuutta ja samalla valmistavat pääaineiden opintojaksoihin. Koulutusohjelmassa ei ole suuntia toisin kuin useimmissa TKK:n koulutusohjelmissa. Pääaineille yhteisiä syventäviä opintoja suorittaessaan opiskelijan tulee huomata, että joihinkin pääaineisiin on asetettu esitietovaatimuksia.

KOULUTUSOHJELMAN PÄÄAINEILLE YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT (21-23 ov)

koodi kurssin nimi ov
T-106.233 Ohjelmoinnin peruskurssi 2 4
TU-22.101 Tuotantotalouden perusopintojakso 3-4
AS-84.168 Automaatiojärjestelmät 2
AS-75.124 Kuvatekniikan perusteet 1 3
Yksi seuraavista:
T-110.250 Verkkomedian perusteet 3
S-38.188 Tietoliikenneverkot 3
S-72.423 Tietoliikennejärjestelmät 3

Valitse toinen seuraavista kokonaisuuksista

AS-74.111 Analoginen säätö 2
AS-74.112 Digitaalinen säätö 2
AS-116.120 Automaation tietotekniset järjestelmät 3

tai

AS-75.105 Julkaisutekniikan perusteet 2 3
AS-75.121 Mediatekniikan perusteet 2 3

 

8.3 Pääaineen opinnot

Pääaine antaa syventävää tietoa jostakin koulutusohjelman ammatillisen tehtäväalueen keskeisestä ongelmakokonaisuudesta ja sen kannalta tärkeistä teorioista sekä tutkimus- ja suunnittelumenetelmistä.

Pääaine valitaan omasta koulutusohjelmasta toisen opiskeluvuoden lopulla tai kolmannen alussa. Pää- ja sivuainevalinnat hyväksytään osastoneuvostossa. Kerrran lukuvuodessa järjestetään pääaineiden esittelytilaisuuksia ja lisäksi useat laboratoriot järjestävät myös tutustumiskierroksia. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti pääaineen alalta.

Opiskelijalla on mahdollisuus sopia pääaineen professorin kanssa pääaineelleen poikkeavaa sisältöä. Lisätietoja saa osaston kansliasta.

 

8.3.1 Automaatiotekniikka

prof. Aarne Halme, Tietotekniikan talo 1. kerros huone B121, p. 451 3300, Aarne.Halme@hut.fi.
prof. Arto Visala, Tietotekniikan talo 1. kerros B133, p. 451 3306, Arto.Visala@hut.fi.
www-sivut: http://www.automation.hut.fi/

Automaatiotekniikka käsittelee laitteiden, koneiden ja prosessien ohjaamista automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta. Automaatiosta on tullut välttämätön ja erottamaton osa tuotantoprosessia sekä prosessiteollisuudessa, kuten sellu- ja paperiteollisuudessa, että kappaletavaratuotannossa. Toisaalta automaatiosta on tullut erityisesti kone- ja sähköteollisuudessa välttämätön ja erottamaton osa myytävää tuotetta; monet suomalaiset koneet ja laitteet ovat kilpailukykyisiä juuri edistyksellisen integroidun ohjausautomaation ansiosta. Kestävän kehityksen idea tuotannossa voidaan toteuttaa vain kehittyneen automaation ja säätötekniikan avulla.

Automaatiotekniset järjestelmät toteutetaan tietotekniikalla, yleensä lähiverkon tai väylän avulla hajautettuina tietokonejärjestelminä. Yksittäisillä koneilla ja osajärjestelmillä on tyypillisesti erilliset automaatio-ohjaimet, esim. prosessiteollisuuden osaprosessien, robottien, NC-koneiden ym. ohjaimet. Nämä integroidaan yhteen verkon yli toimivaksi automaatiojärjestelmäksi kokonaisuuksia ohjaavien ja mittaustietokantoja päivittävien tietokoneiden sekä käyttäjälle informaatiota sekä ohjausmahdollisuudet antavien operointitietokoneiden avulla. Käyttäjä vastaa prosessin toiminnasta; automaatiojärjestelmän käyttäjärajapinta on siten hyvin keskeinen. Mekatroniset automaatiototeutukset ovat tyypillisesti sulautettuja järjestelmiä. Automaatiojärjestelmät suunnitellaan sekä signaalinkäsittely-, ohjaus- ja säätöratkaisut kehitetään tietokoneavusteisesti. Automaatiossa oleellisen ulottuvuuden muodostavat myös mittauksiin, havainnointiin ja toimintojen ohjauksiin liittyvät laitteet ja elektroniikka.

Laboratoriossa tehdään sekä itsenäistä perustutkimusta että teollisuusyritysten kanssa usein tiiviissä yhteistyössä soveltavaa tutkimusta. Laboratorio osallistuu myös EU:n ja ESA:n tutkimushankkeisiin.

Älykkäiden koneiden ja erikoisrobotiikan ryhmässä tutkitaan liikkuviin robottimaisiin koneisiin liittyviä liikkeen ohjauksen, aistinnan ja navigoinnin ongelmia sekä pienten robottien muodostamia yhteisöjä. Robottien skaala ulottuu suurista työkoneista aina mikrosysteemien tasolle. Referenssinä ovat usein biologisten eliöiden toimintamallit, joita sovelletaan robottiteknologian käyttöön.

Virtuaalitekniikan ja etäläsnäolon sovellutuksia tutkiva ryhmä kehittää uusia menetelmiä ja järjestelmiä robottimaisten koneiden teleohjauksiin sekä etäällä tapahtuvan huollon ja kunnossapidon asiantuntijatukeen. Kotiautomaation projekteissa tutkitaan ikäihmisten kotona selviämistä tukevia tekniikoita. Järjestelmissä hyödynnetään multimedia-teknologian menetelmiä ja tietoverkkoja. Ryhmä osallistuu myös tulevaisuuden fuusioteknologiaa kehittävän kansainvälisen ITER-hankkeen työhön tutkimalla fuusioreaktorin tarkastusjärjestelmiä.

Systeemiteorian ja signaalikäsittelyn tutkimusryhmä on erikoistunut kehittämään teoriaa ja algoritmisia menetelmiä, joita sovelletaan dynaamisessa mallinnuksessa, älykkäässä ohjauksessa, anturi- ja aistintietojen käsittelyssä sekä liikkuvien robottien navigoinnissa. Laboratorion uusi professori panostaa erityisesti automaation mallipohjaiseen signaalikäsittelyyn.

Bioprosessien automaation alueella toimiva ryhmä tutkii prosessien mallinnusta ja ohjausta sekä kehittää uusia teknologioita mm. biologista polttokennoa pienenergiasovellutuksiin.

Edellä mainittuja osa-alueita painotetaan myös opetuksessa. Automaatiotekniikan opinnot antavat laaja-alaiset perusvalmiudet prosessiteollisuuden automaation ja instrumentoinnin suunnitteluun, koneautomaatioon ja robotiikkaan sekä säätö- ja systeemiteoreettisten menetelmien soveltamiseen yleisesti automaation alueella. Automaatiotekniikkaa opiskelleet ovat sijoittuneet automaatiojärjestelmiä ja -laitteita valmistaviin yrityksiin, konevalmistajien automaatio-osastoille, automaatiota suunnitteleviin ja projektoiviin konsulttiyrityksiin, suurten teollisuuslaitosten automaatio-osastoille sekä VTT:lle ja korkeakouluihin. Automaatiotekniikka kehittyy voimakkaasti; tutkimus- ja kehitystehtäviin tarvitaan lähivuosina lisää tutkijoita ja suunnittelijoita.

Automaatiotekniikka on luonteeltaan poikkitekninen ala. Valittaessa sivuainetta on syytä ottaa huomioon oma halu erikoistua alan sisällä. Toisaalta automaatiotekniikka on luonteeltaan järjestelmätason tekniikkaa. Varsinkin teollisuusuralle tähtäävien on turvallista hankkia hyvät valmiudet tietojenkäsittelytekniikasta ja/tai elektroniikasta ja mittaustekniikasta valitsemalla tutkinnon valinnaisia opintojaksoja tai sivuaine näiltä alueilta. Sovellusalueita tukevia sivuaineita voi valita konetekniikan tai kemiantekniikan koulutusohjelmista ja sähkötekniikasta. Automaatiotekniikka tarjoaa myös teoreettisesti haastavia tutkimusaiheita; matematiikan sivuaineet, laskennallinen tekniikka, informaatiotekniikka ja formaalit menetelmät tietojenkäsittelyssä ovat hyviä sivuaineita.

Automaatiotekniikka, pääaine (25 ov)

Pääaineen esitietovaatimuksena ovat opintojaksot:
AS-74.111, AS-74.112 ja AS-116.120

AS-84.137

Robotiikka

2

kl

AS-84.161

Automaation signaalinkäsittelymenetelmät

3

kl

AS-84.268

Automaatiojärjestelmien projektityö

2

kl

AS-84.400

Automaatiotekniikan seminaari

2

kl

AS-74.230

Automaatio- ja säätötekniikan laboratoriotyöt

3

sl+kl

Yksi seuraavista kokonaisuuksista (I, II tai III), vähintään 5 ov

I Robotiikka, koneautomaatio, aistin- ja navigointitekniikat

AS-84.145

Kenttä- ja palvelurobotiikka

3

sl

Vähintään yksi opintojakso luettelosta I.

II Automaatiojärjestelmät

Opintojaksoja vähintään 5 ov luettelosta II.

III Prosessiautomaatio

Opintojaksoja vähintään 5 ov luettelosta III.

Projektitöitä vähintään 4 ov, yksi tai useampi suoritus opintojaksoista:

AS-84.284

Automaatiotekniikan projektityöt

2-6

sl&kl

AS-116.130

Automaation tietotekniikan projektityöt

2-6

sl&kl

Valitse valinnaisia opintojaksoja niin, että 25 ov täyttyy.

 

Automaatiotekniikka, sivuaine (20 ov)

AS-84.161

Automaation signaalinkäsittelymenetelmät

3

kl

Yksi seuraavista kokonaisuuksista (I, II tai III), vähintään 5 ov

I Robotiikka, koneautomaatio, aistin- ja navigointitekniikat

AS-84.145

Kenttä- ja palvelurobotiikka

3

sl

Vähintään yksi opintojakso luettelosta I.

II Automaatiojärjestelmät

Opintojaksoja vähintään 5 ov luettelosta II.

III Prosessiautomaatio

Opintojaksoja vähintään 5 ov luettelosta III.

Projektitöitä vähintään 2 ov, yksi tai useampi suoritus opintojaksoista:

AS-84.284

Automaatiotekniikan projektityöt

2-6

sl&kl

AS-116.130

Automaation tietotekniikan projektityöt

2-6

sl&kl

Valitse valinnaisia opintojaksoja niin, että 20 ov täyttyy.

 

Luettelo I

AS-84.146

Käyttäytymispohjainen robotiikka

2

sl 1.pl

AS-84.125

Estimointi- ja sensorifuusiomenetelmät

2

sl.1.pl

AS-84.126

Koneaistit

2

sl 2.pl

AS-84.148

Kinematiikka ja liikesuunnittelu

2

sl 2.pl

AS-84.180

Mekatroninen miniatyyriautomaatio

2

kl 1.pl

AS-84.127

Paikannus- ja navigointimenetelmät

2

kl 1.pl

AS-84.147

Automaation käyttöliittymät

2

kl 2.pl

AS-84.270

Reaaliaikaohjelmointi

2

kl 2.pl

Luettelo II.

AS-116.100

Kappaletavaratuotannon automaatio

3

sl

AS-116.111

Kappaletavarateollisuuden automaatio- ja informaatiojärjestelmät

3

kl

As-84.169

Verkotettu automaatio

2

kl 03

AS-84.180

Mekatroninen miniatyyriautomaatio

2

kl 1.pl

AS-84.147

Automaation käyttöliittymät

2

kl 2.pl

Luettelo III.

AS-84.134

Energiatekniikan automaatio

2

sl 01

AS-84.165

Bioteknisten prosessien automaatio

2

kl 02

AS-84.190

Epälineaarinen mallintaminen ja ohjaus

2

kl 02

AS-84.169

Verkotettu automaatio

2

kl 03

AS-84.125

Estimointi- ja sensorifuusiomenetelmät

2

sl 1.pl

AS-84.180

Mekatroninen miniatyyriautomaatio

2

kl 1.pl

 

Valinnaiset opintojaksot

Kaikki yllä luetellut valitsematta jääneet professuurin AS-84-opintojaksot. Sivuaineessa valinnaisia ovat myös kaikki pääaineen yhteydessä luetellut opintojaksot.

Kaikki professuurin AS-74 pääaineen (systeemitekniikka) opintojaksot

Kaikki professuurin AS-116 pääaineen (automaation tietotekniikka) opintojaksot

Kon-41.012

Mekatroniikan perusteet

3

kl

T-61.233

Tietokonenäkö

3

kl

T-61.261

Neuraalilaskennan perusteet

3

kl

Mat-1.140

Funktioanalyysin perusteet

4

sl

Mat-2.132

Systeemianalyysilaboratorio

2-5

sl+kl

Mat-2.139

Optimointioppi

3

sl

Mat-2.148

Dynaaminen optimointi

3

kl

Mat-1.404

Matematiikan peruskurssi L4

6

kl

Muiden kuin AUT-koulutusohjelman opiskelijoille, jotka haluavat sivuaineekseen joko automaatiotekniikan tai systeemitekniikan, suositellaan automaatio- ja systeemitekniikan sivuainetta, joka esitellään Tietotekniikan osaston ja Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston opinto-oppaissa.

Mikäli opintojakso kuuluu jo opiskelijan muihin opintoihin pakollisena, sitä ei voida sisällyttää pää- tai sivuaineen valinnaisiin opintojaksoihin.

 

8.3.2 Systeemitekniikka

prof. Heikki Koivo, Tietotekniikan talo, 1. kerros, 451 5200, Heikki.Koivo@hut.fi
www-sivut: http://www.control.hut.fi/

Teollliset prosessit, tietoliikennejärjestelmät, kokoonpanolinjat jopa ihminen ovat systeemejä. Systeemissä on komponentteja, jotka toimivat yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Langaton tietoliikennejärjestelmä muodostuu soittajan kännykästä, radiokanavasta, tukiasemista ja radioverkosta. Paperikoneessa on 'märkä' pää, perälaatikko, viira, puristus- ja kuivatusosa. Ihmisessä on liikkumiseen raajat, ajatteluun aivot, verenkiertoon sydän ja suonet. Aivot säätelevät ruumiin eri t oimintoja. Paperikoneessa aivoja vastaa automaatiojärjestelmän logiikka ja säätökomennot. Kaikki edellämainitut ovat systeemejä - pieniä ja suuria. Erilaisia systeemejä voidaan luontevasti tarkastella systeemiteknisin menetelmin. Biologiassa ekologinen ajattelu on analoginen systeemiteknisen lähestymistavan kanssa.

Systeemitekniikan lähtökohtana on dynaamisten systeemien mallintaminen, simulointi ja säätö, mutta myös järjestelmätoteutus kuuluu systeemitekniikkaan. Ympäröivä maailma on koko ajan muuttuva kokonaisuus, joten dynaamisten ilmiöiden ymmärtäminen on välttämätöntä. Älykkäiden systeemien suunnittelu vaatii aina mittauksia ja takaisinkytkentää. Mittausten ja simulointien avulla kehitetään optimaalisia ratkaisuja esim. kännykän tehonsäätöön, metsäkoneen sahaukseen, älykkääseen monitorointiin ja vikadiagnostiikkaan, oppivaan säätöön tai biologisten solujen manipulointiiin.

Systeemitekniikan sovellusalueet lähtevät 'pohjalta', mikro- ja nanomaailmasta, mutta maantieteellisesti laajat sähköverkot tai internet ovat yhtä luontevasti systeemitekniikkaan kuuluvia. Systeemitekniikka muodostaa yhtenäisen lähestymistavan ja filosofian erilaisten dynaamisten järjestelmien tarkasteluun. Systeemitekniikkaa voi luonnehtia automaatiotekniikan 'aivoiksi'. Se on vaativa alue, jossa matematiikan käyttö on sallittua. Mitä enemmän sen parempi! Reaaliaikaisten ohjelmistojen ydintoiminnot, äly - algoritmit, suunnitellaan systeemiteknisin keinoin. Algoritmit toteutetaan esim. automaatiojärjestelmien tai mikroprosessoreiden raudalla ja ohjelmistoilla. Systeemitekniikka luo pohjan monimutkaisten, teknisten järjestelmien kokonaisvaltaiselle hallinnalle ja ymmärtämiselle.

Systeemitekniikan laboratorion tutkimus kattaa systeemiteorian, prosessisäädön, mekatroniikan, sähkökoneiden vikadiagnostiikan ja säädön ja yhä enenevässä määrin langattoman tietoliikenteen systeemiongelmat ja mikrosysteemit. Mikropiirien tuotantoprosessin automatisointi on tuorein tutkimusalue. Kullakin tutkimusalueella tutkimusryhmissä on 'kriittinen massa' eli 4-6 tutkijaa.

Teoriatutkimuksen kohdealueita ovat adaptiivinen ja oppiva säätö , ns. 'soft computing'-menetelmät, jotka sisältävät sumean laskennan, neuroverkot ja evoluutiolaskennan. Data mining-alueesta on muodostunut vahva osaamisalue.

Prosessisäädössä laboratoriolla on pitkät perinteet puunjalostusteollisuuden, voimalaitosten ja mineraalien prosessoinnin automaation kehittämisessä. Prosessiteollisuuden konenäkösovelluksissa on viime aikoina saavutettu menestyksellisiä tuloksia yhteistyössä teollisuuden kanssa.

Mekatroniikan sovelluskohteina ovat olleet esim. metsäharvesterit ja kaivoslastarit, mutta myös älykkäät teollisuusventtiilit. Neuroverkkojen ja sumean laskennan soveltaminen on ollut erittäin voimakasta teollisuudesta tulleiden vaatimusten tähden. Sähkökoneiden tutkimukseen kuuluvat sekä vaihtovirtakoneiden että tehoelektroniikan systeemisovellukset. Mallintaminen ja simulointi ovat muodostaneet keskeisen lähestymistavan vikadiagnostiikalle, monitoroinnille ja säätöjen kehittämiselle.

Langattomuudesta on tulossa yksi keskeisistä automatiotekniikan avainalueista. Langattomien tietoliikennejärjestelmien radioresurssien hallinta systeemiteknisin keinoin on kehittynyt yhdeksi laboratorion keihäänkärkialueeksi. Mikrosysteeemitutkimuksessa tärkeitä alueita ovat mikromanipulaattorit, niiden sovellukset biologisten solujen käsittelyyn ja mikrokokoonpanoon, mikrofluidistiikka sekä paperikuitujen käsittely mikrosysteemitekniikalla. Bioteknisistä sovelluksista odotetaan uutta teollista vallankumousta, jota kuvataan tärkeämmäksi kuin langattoman tietoliikenteen nousu. Ihmisen geenikartan selvittäminen on yksi syy, miksi odotukset ovat korkealla. Läheisessä yhteistyössä lääkäreiden ja lääketehtaiden kanssa kehitetään uusia työkaluja lääkekehityksen nopeuttamiseksi.

Laboratorion tutkimusalueet suuntautuvat usealle osa-alueelle. Niinpä yhteistyö Teknillisen korkeakolun muiden osastojen laboratorioiden, muiden korkeakoulujen ja VTT:n kanssa on ollut tiivistä. Useat tutkimushankkeet tehdään kiinteässä yhteistyössä teollisuuden kanssa. Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä tehdään niin eurooppalaisten kuin amerikkalaisten huippuyliopistojen kanssa, mutta yhteistyö on tiivistä myös aasialaisten tutkimuslaitosten, erityisesti japanilaisten ja etelä-korealaisten kanssa. Tutkijat vierailevat yhteistyölaitoksissa lyhyempiä ja pitempiä aikoja. Systeemitekninen näkemys on samanlainen joka puolella maailmaa ja on voimakas yhdistävä tekijä tutkimuksessa.

Systeemitekninen koulutus antaa sitä opiskelleille vankan, monipuolisen menetelmäosaamisen, jota voidaan soveltaa erilaisiin järjestelmiin. Kun järjestelmät tulevat yhä monimutkaisemmiksi, tarvitaan menetelmiä ja teoriaa, joiden avulla kokonaisuuksien ymmärtäminen on mahdollista. Systeemitekniikan koulutuksen saaneet diplomi-insinöörit ovatkin erittäin haluttuja teollisuudessa. Alan diplomi-insinöörien työttömyys on ollut lähes olematonta taloudelllisesti vaikeinakin aikoina ja työtehtävät haasteeellisia ja mielenkiintoisia. Systeemitekniikassa suoritetaan erittäin runsaasti jatkotutkintoja. Suurten yritysten tutkimuskeskukset ja VTT haluavat yhä enevässä määrin jatkotutkinnon suorittaneita palvelukseensa.

Systeemitekniikka, pääaine (25 ov)
Pääaineen esitietovaatimuksena ovat opintojaksot AS-74.111, AS-74.112 ja AS-116.120
Pakolliset opintojaksot:
AS-74.114 Tietokonemallintaminen 3 kl
AS-74.115 Neuro-Fuzzy-laskenta automaatiotekniikassa 2 kl
AS-74.123 Mallipohjaiset säätöjärjestelmät 3 kl
AS-74.175 Säätöpiirien tietokoneavusteinen suunnittelu 2 kl
AS-74.230 Automaatio- ja säätötekniikan laboratoriotyöt 3 sl&kl
Toinen seuraavista:
AS-74.135 Servotekniikka 2 kl
AS-74.136 Johdatus mikrosysteemeihin 2 kl
Toinen seuraavista kahdesta:
AS-74.196 Prosessiteollisuuden säätösovellutukset 3 kl
AS-74.345 Systeemitekniikan seminaari 2 sl
Valitse vaihtoehtoisia opintojaksoja niin, että 25 ov täyttyy:
 
Systeemitekniikka, sivuaine (20 ov)
Pakolliset opintojaksot (jos opintojakso sisältyy jo muihin opintoihin, valitaan vaihtoehtoisia opintojaksoja).
AS-74.111 Analoginen säätö 2 sl
AS-74.112 Digitaalinen säätö 2 kl
AS-74.114 Tietokonemallintaminen 3 kl
AS-74.115 Neuro-Fuzzy-laskenta automaatiotekniikassa 2 kl
AS-74.230 Automaatio- ja säätötekniikan laboratoriotyöt 3 sl&kl
Yksi seuraavista neljästä:
AS-74.196 Prosessiteollisuuden säätösovellutukset 3 kl
AS-74.136 Johdatus mikrosysteemeihin 2 kl
AS-74.198 System Engineering in Wireless Communication 3 kl
AS-74.345 Systeemitekniikan seminaari 2 sl
Valitse vaihtoehtoisia opintojaksoja niin, että 20 ov täyttyy.
 
Vaihtoehtoiset opintojaksot:
Kaikki professuurin AS-74 opintojaksot, ei kuitenkaan AS-74.102. Erityisesti suositellaan kiinnostuksen mukaan seuraavia:
AS-74.100 Dynaamiset järjestelmät 2 sl
AS-74.123 Mallipohjaiset säätöjärjestelmät 3 kl
AS-74.185 Adaptiiviset järjestelmät 3 sl
AS-74.198 System Engineering in Wireless Communication 3 kl
Kaikki professuurien AS-84 ja AS-116 pää- ja sivuaineessa pakolliseksi merkityt opintojaksot.
Kem-90.139 Prosessiteollisuuden mittaukset 2 sl
Kem-90.148 Prosessien mallitus ja simulointi I 3 sl per
Kem-90.149 Prosessien mallitus ja simulointi II 3 kl
Kem-90.152 Prosessiteollisuuden säätöratkaisut 3 kl
Kem-90.162 Intelligent Process Control Methods 3 sl per
Kem-90.163 Prosessiteollisuuden tuotannonohjaus 3 kl
Mat-1.404 Matematiikan peruskurssi L4 6 kl
Mat-1.015 Modernin analyysin perusteet 2,5 kl
Mat-1.140 Funktioanalyysin perusteet 4 sl
Mat-2.111 Stokastiset prosessit 3 sl
Mat-2.112 Tilastolliset monimuuttajamenetelmät 2-4  
Mat-2.134 Päätöksenteko ja ongelmanratkaisu 2 sl
Mat-2.139 Optimointioppi 3 sl
Mat-2.144 Optimoinnin matemaattinen teoria 3  
Mat-2.148 Dynaaminen optimointi 3 kl
Mat-2.197 Filosofia ja systeemiajattelu 0,5-6  
T-61.256 Oppivat mallit ja menetelmät 3 kl
T-61.261 Neuraalilaskennan perusteet 3 kl
T-61.263 Neuraalilaskennan jatkokurssi 3 sl
Muiden kuin AUT-koulutusohjelman opiskelijoille suositellaan automaatio- ja systeemitekniikan sivuainetta, joka esitellään Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston ja Tietotekniikan osaston opinto-oppaissa.

 

8.3.3 Automaation tietämystekniikat

Prof. Heikki Hyötyniemi, Tietotekniikan talo, 1. kerros, huone TA110
Puh. 451 5205, heikki.hyotyniemi@hut.fi
Prof. Heikki Koivo, Tietotekniikan talo, 1. kerros, huone TA104
Puh. 451 5200, heikki.koivo@hut.fi
www-sivut: http://www.control.hut.fi/

Pääaineen painopiste on mallien muodostaminen. Voidaan väittää että mallitus on automaation toteutuksessa kaikkein haa tuksessa tämän päivän – ja erityisesti tulevaisuuden – haasteena ovat yhä suuremmat ja suuremmat järjestelmät: teollisuusautomaatiosovellusten ohella tarkastelukohteina voivat olla esimerkiksi tietoliikenneverkot, ja jopa taloudelliset, sosiaaliset, biologiset tai kognitiiviset systeemit. Mitä suurempi järjestelmä on kyseessä, sitä vähemmän sen toimintaa kyetään ohjaamaan – mallin tavoitteena tällöin onkin tarjota työkaluja systeemin dynaamisen käyttäytymisen ymmärtämiseen. Automaation ainoa tavoite ei ole pelkkä säätö, vaan kokonaisvaltainen järjestelmän haltuunotto. Keskeinen muutos myös automaatioalan kentässä on informaatiotulva – yhä enemmän ja enemmän dataa on tarjolla. Mittaustiedon älykkääseen esikäsittelyyn ja tiedon louhintaan tarvitaan uusia lähestymistapoja – esimerkiksi kompleksisten järjestelmien teoria, tekoälyn tekniikat ja kognitiivisten prosessien ymmärtäminen tulevat tarjoamaan näihin ongelmiin uusia avaimia.

Pääaine on laaja-alainen, jopa ”maailmoja syleilevä” (kuten kurssilistakin osoittaa). Pääaineen pakolliset opintojaksot antavat kuitenkin tukevan teoreettis-käytännöllisen pohjan eri sovellusalojen tarpeisiin. Automaation tietämystekniikat –pääainetta suositellaan kaikille jotka ymmärtävät tarvitsevansa systeemistä ajattelua ja mallituksen käsitteellisiä työkaluja omalla erityisalallaan.

Automaation tietämystekniikat, pääaine (25 ov)
Pääaineen esitietovaatimuksena ovat opintojaksot AS-74.111, AS-74.112 ja AS-116.120
Pakolliset opintojaksot:
AS-74.100 Dynaamiset järjestelmät 2 kl
AS-74.114 Tietokonemallintaminen 3 kl
AS-74.191 Monimuuttujaregression menetelmät 2 kl
AS-74.230 Automaatio- ja säätötekniikan laboratoriotyöt 3 sl+kl
AS-74.345 Systeemitekniikan seminaari 2 sl
Seuraavasta luettelosta vähintään 4 ov:
AS-74.115 Neuro-fuzzy-laskenta automaatiotekniikassa 2 kl
AS-74.123 Mallipohjaiset säätöjärjestelmät 3 kl
AS-74.175 Säätöpiirien tietokoneavusteinen suunnittelu 2 kl
AS-74.135 Servotekniikka 2 kl
AS-74.136 Johdatus mikrosysteemeihin 2 kl
AS-74.185 Adaptiiviset järjestelmät 3 kl
AS-74.198 System Engineering in Wireless Communication 3 kl
AS-74.196 Prosessiteollisuuden säätösovellutukset 3 kl
AS-84.125 Estimointi- ja sensorifuusiomenetelmät 2 sl
AS-84.126 Koneaistit 2 sl 2.pl
AS-84.190 Epälineaarinen mallintaminen ja ohjaus 2 kl
AS-116.160 Tapahtumapohjainen simulointi 2 kl
AS-116.190 Laajennetun tuotteen tietotekniikka 3 kl
Vapaasti valittavien opintojaksojen listasta niin, että 25 ov tulee täyteen
 
Automaation tietämystekniikat, sivuaine (20 ov)
Pakolliset opintojaksot:
AS-74.100 Dynaamiset järjestelmät 2 sl
AS-74.111 Analoginen säätö 2 sl
AS-74.112 Digitaalinen säätö 2 kl
AS-74.114 Tietokonemallintaminen 3 kl
AS-74.191 Monimuuttujaregression menetelmät 2 kl
AS-74.230 Automaatio- ja säätötekniikan laboratoriotyöt 3 sl+kl
AS-74.345 Systeemitekniikan seminaari 2 kl
Vapaasti valittavien opintojaksojen luettelosta niin, että 20 ov täyttyy.
 
Vapaasti valittavien opintojaksojen luettelo:
AS-74.115 Neuro-fuzzy-laskenta automaatiotekniikassa 2 kl
AS-74.123 Mallipohjaiset säätöjärjestelmät 3 kl
AS-74.175 Säätöpiirien tietokoneavusteinen suunnittelu 2 kl
AS-74.135 Servotekniikka 2 kl
AS-74.136 Johdatus mikrosysteemeihin 2 kl
AS-74.185 Adaptiiviset järjestelmät 3 kl
AS-74.198 System Engineering in Wireless Communication 3 kl
AS-74.196 Prosessiteollisuuuden säätösovellutukset 3 kl
AS-84.125 Estimointi- ja sensorifuusiomenetelmät 2 sl
AS-84.126 Koneaistit 2 sl 2.pl
AS-84.190 Epälineaarinen mallintaminen ja ohjaus 2 kl
AS-116.160 Tapahtumapohjainen simulointi 2 kl
AS-116.190 Laajennetun tuotteen tietotekniikka 3 kl
Mat-2.111 Stokastiset prosessit 3 sl
Mat-2.130 Matemaattinenmalliajattelu 2 kl
Mat-2.139 Optimointioppi 3 sl
Mat-2.152 Peliteoria 2-4 kl
Mat-2.198 Luovan ongelmanratkaisun seminaari 0,5-6 sl
Tfy-3.162 Dynamiikka I 2,5 kl
Tfy-3.163 Dynamiikka II 1,5 sl 1.pl
Tfy-3.463 Elementtimenetelmä mekaniikassa 4 kl
Tfy-99.247 Ihmisaivojen rakenne ja toiminta 3 sl
T-61.231 Hahmontunnistuksen perusteet 3 sl
T-61.261 Neuraalilaskennan perusteet 3 kl
T-61.271 Information Visualization 3 sl
T-79.148 Tietojenkäsittelyteorian perusteet 2 sl
T-79.230 Agenttipohjaisen tietojenkäsittelyn perusteet 3 kl
S-17.189 Tutkimustyön tekeminen 0,5 sl+kl
S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 2 kl
S-114.310 Mallintamisen ja informaatioteorian perusteet 2 sl
S-114.790 Kommunikaatio ja kognitio 4 sl
Ene-58.181 LVI-mallintaminen 4 kl
Kem-40.150 Reaktiotekniikka I 2 kl 2.pl
Kem-42.150 Mekaaninen prosessitekniikka 2,5 sl
Kem-70.400 Bioprosessitekniikka I 4 kl
Kem-90.139 Prosessiteollisuuden mittaukset 2 sl
Kem-90.149 Prosessien mallitus ja simulointi II 3 sl 2.pl

 

8.3.4 Automaation tietotekniikka

prof. Kari Koskinen, Tietotekniikan talo, 1.kerros, puh. 451 5461, Kari.O.Koskinen@hut.fi
www-sivut: http://www.automationit.hut.fi/

Automaatiotekniikka ja tietotekniikka

Automaatiotekniikka käsittelee laitteiden, koneiden ja prosessien ohjaamista automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta. Automaatiosta on tullut välttämätön ja erottamaton osa tuotantoprosessia sekä prosessiteollisuudessa, kuten sellu- ja paperiteollisuudessa, että kappaletavaratuotannossa. Toisaalta automaatiosta on tullut erityisesti kone- ja sähköteollisuudessa keskeinen osa myytävää tuotetta; monet suomalaiset koneet ja laitteet ovat kilpailukykyisiä juuri edistyksellisen integroidun ohjausautomaationsa ansiosta. Kestävän kehityksen idea tuotannossa voidaan toteuttaa vain kehittyneen automaatiotekniikan avulla.

Tietotekniikka on nykyisin automaation keskeinen toteutustek-nologia. Kappaletavara- ja prosessiteollisuuden tuotannon automaatiossa käytettävät automaatiojärjestelmät sekä erilaisten tuotantokoneiden ja -laitteiden sekä työkoneiden ohjausautomaatio perustuvat suurelta osin tietotekniikkaan ja sen soveltamiseen. Selvänä trendinä on automaatio- ja ohjausjärjestelmien integroituminen erilaisiin muihin ohjaus- ja informaatiojärjestelmiin, kuten esimerkiksi toiminnanohjauksen, tuotesuunnittelun ja käynnissäpidon järjestelmiin.

Yritysten sisäinen ja välinen toimintatapa on myös voimakkaasti verkostumassa, minkä kehittynyt tieto- ja tietoliikennetekniikka ovat osaltaan mahdollistaneet. Verkostunutta tuotantotapaa tukevien ohjaus- ja informaatiojärjestelmien kehittäminen on ajankohtainen haaste. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita automaattisiin tuotantokoneisiin tai laitteisiin liittyvät käyttöönoton, käytön ja huollon etätukijärjestelmät, joiden avulla laitevalmistaja voi antaa loppukäyttäjälle tehokasta ja nopeaa asiantuntija-apua tietoverkon kautta koko laitteen elinkaaren ajan.

Onnistunut automaatio- tai informaatiojärjestelmäsovellus lähtee hyvästä toimintaympäristön, toimintatavan ja loppukäyttäjän tarpeen tuntemuksesta ja määrittelystä. Useimmissa projekteissa ohjelmistotyön osuus on merkittävin ja kriittisin koko projektin kannalta. Hyvien suunnittelu- ja toteutusmenetelmien sekä niitä tukevien työkalujen käyttö on avainasemassa. Automaation tietotekniikkaan liittyvien opintojaksojen tavoitteena on antaa valmiuksia automaatio- tai informaatiojärjestelmäprojektien hallittuun, systemaattiseen ja tehokkaaseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Useissa opintojaksoissa on keskeistä niihin liittyvä käytännönläheinen harjoitustyö, jossa oman tekemisen kautta opitaan erilaisten suunnittelu- ja ohjelmistotyökalujen käyttöä.

Tutkimus

Automaation tietotekniikan laboratorion tutkimustoiminta on kohdistunut seuraaville alueille:

Sivuaine ja pääaine - valinnaisuus

Automaatiotekniikka ja sen myötä myös automaation tietotekniikka on luonteeltaan poikkitieteellinen ala. Sivuaine voidaan valita sen mukaan, minkätyyppisen asiantuntemuksen opiskelija pyrkii saavuttamaan. Sivuaineeksi voi valita lähes minkä tahansa automaatio- ja systeemitekniikan, sähkö- ja tietoliikennetekniikan, tietotekniikan, konetekniikan, kemian tekniikan, rakennustekniikan jne. teknillisen sivuaineen. Kyseeseen tulevat erityisesti ne sovellusalueiden sivuaineet, jotka käsittelevät tuotantokoneistoa tai valmistusprosessia. Tietotekniikan osastolta voidaa valita sivuaineita, jotka syventävät osaamista mm. ohjelmistotekniikassa, multimediatekniikassa tai informaatiotekniikassa. Myös tuotantotaloudellisiin näkökohtiin keskittyvä sivuaine (teollisuus-talous, logistiikka, laadunohjaus) muodostaa varsin sopivan täydennyksen automaation tietotekniikkaan erikoistuvalle.

Pääainetta ja sen kuvausta on uudistettu lukuvuonna 2001 - 2002. Ensinnäkin opintojakso AS-116.120 Automaation tietotekniset järjestelmät on osastossa päädytty sijoittamaan pääaineille yhteisten syventävien opintojen ensimmäiseen vaihtoehtoiseen kokonaisuuteen, jolloin se tulee suoritettavaksi tässä vaiheessa. Uutena opintojaksona pääaineeseen on lisätty AS-116.190 Laajennetun tuotteen tietotekniikka, joka luennoitiin ensimmäisen kerran keväällä 2002. Tämä sisältää keskeisen ajatuksen laajennetusta tuotteesta, joka käsittää paitsi fyysisen tuotteen myös kaikki tuotteeseen sen elinkaaren aikana liittyvät palvelut.

Pääaine on laajuudeltaan 25 ov, josta 8 ov on jätetty valinnaisiksi. Valinnaisuudelle on harkinnan jälkeen jätetty laaja liikkumavara. Esimerkiksi kaikkien muiden AUT-koulutusohjelman pääaineiden opintojaksot kelpaavat. Tietotekniikan osaston eräiden professuurien opintojaksoista on laadittu esimerkinomainen lista, johon on pyritty valitsemaan pääaineeseen hyvin soveltuvia, tietotekniikkaosaamista syventäviä opintojaksoja. Laaja-alainen valinnaisuus tarjoaa mahdollisuuden painottaa pääaineessa syntyvää asiantuntemusta yksilöllisellä tavalla. Sivuaineen valinnasta ja/tai pääaineeseen liittyvistä valinnaisista opintojaksoista voi tulla keskustelemaan professori Kari Koskisen tai tutkija Pekka Aarnion kanssa.

Sijoittuminen työmarkkinoilla

Professuurista valmistuneet opiskelijat ovat sijoittuneet työmarkkinoilla automaatiojärjestelmiä ja -laitteita valmistaviin yrityksiin, automaatio-ohjelmistoja valmistaviin ja toimittaviin yrityksiin, konevalmistajien automaatio-osastoille, automaatiota suunnitteleviin ja projektoiviin konsulttiyrityksiin, suurten teollisuusyritysten automaatio-osastoille sekä VTT:lle ja korkeakouluihin.

Automaation tietotekniikka, pääaine (25 ov)
Pääaineen esitietovaatimuksena ovat opintojaksot AS-74.111, AS-74.112 ja AS-116.120
Pakolliset opintojaksot:
AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl
AS-116.111 Kappaletavarateollisuuden automaatio- ja informaatiojärjestelämät 3 kl
AS-116.150 Automaation tietotekniikan seminaari 2 sl
AS-116.190 Laajennetun tuotteen tietotekniikka 3 kl
Vähintään yksi seuraavista:
AS-116.160 Tapahtumapohjainen simulointi 2 kl
AS-116.170 Automaation ohjelmistokomponentit 2 kl 2.pl
AS-116.181 Ohjelmoitavan automaatiojärjestelmän luotettavuus 2 sl 1.pl
Projektitöitä vähintään 4 ov:, yksi tai useampi suoritus opintojaksoista:
AS-116.130 Automaation tietotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl
AS-84.284 Automaatiotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl
Valitse vaihtoehtoisia opintojaksoja luettelosta C niin, että 25 ov täyttyy:
 
Automaation tietotekniikka, sivuaine (20 ov)
Pakolliset opintojaksot:
AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl
AS-116.111 Kappaletavarateollisuuden automaatio- ja informaatiojärjestelmät 3 kl
AS-116.190 Laajennetun tuotteen tietotekniikka 4 kl
Vähintään yksi seuraavista:
AS-116.160 Tapahtumapohjainen simulointi 2 kl
AS-116.170 Automaation ohjelmistokomponentit 2 kl 2.pl
AS-116.181 Ohjelmoitavan automaatiojärjestelmän luotettavuus 2  
Projektitöitä vähintään 2 ov, yksi tai useampi suoritus opintojaksoista:
AS-116.130 Automaation tietotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl
AS-84.284 Automaatiotekniikan projektityö 2-6 sl&kl
Luettelo C. Vaihtoehtoiset opintojaksot; valitse niin että 20 ov täyttyy:
Kaikkien AUT-koulutusohjelmassa valittavien pääaineiden opintojaksot.
Seuraavassa on mainittu muutamia T- ja TU-osaston opintojaksoja. Eri sopimuksesta muutkin eri osastojen opintojaksot voidaan hyväksyä vaihtoehtoisiin (ei perusopintojaksot)
TU-22.176 Operations Management 3-6 kl
TU-22.201 Logistiikan perusteet 3 sl per
T-106.430 Käyttöjärjestelmät 4 kl
T-106.510 Tietokanta-algoritmit 3 kl
T-93.540 Logiikkaohjelmointi 3 sl 1.pl
T-93.440 Tietämystekniikan peruskurssi 4 kl
T-76.150 Ohjelmistoarkkitehtuurit 3 sl
T-106.520 Hajautetut järjestelmät 3 kl
T-106.530 Embedded Systems 3 kl
T-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät 2 kl
T-76.612 Ohjelmistoprojektin hallinta 2 kl per
T-76.613 Ohjelmistojen testaus ja laadunvarmistus 3 sl
T-76.614 Ohjelmistotuotteen hallinta 2 kl per
T-76.631 Ohjelmistoprosessit 2 sl per
T-76.631 Ohjelmistoprosessit 2 sl per
T-76.632 Tietotekniikkaoikeus 2 kl
T-86.143 Tuotetietotekniikka 3 kl 1.pl
T-86.148 Virtual Models and Dynamic Simulation 3 kl
Mikäli jokin opintojakso kuuluu jo opiskelijan muihin opintoihin pakollisena, sitä ei voi sisällyttää pää- tai sivuaineen vaihtoehtoisiin opintojaksoihin.

 

8.3.5 Viestintätekniikka

prof. Hannu Saarelma, Tekniikantie 3, G 210, 451 3340, Hannu.Saarelma@hut.fi
prof. Pirkko Oittinen, Tekniikantie 3, G 211, 451 3341, Pirkko.Oittinen@hut.fi
www-sivut: http://www.media.hut.fi/

Viestintätekniikalla tarkoitetaan joukko-, kohde- ja yritysviestinnän prosessien ja sisällön valmistuksen tekniikoita. Viestinnän osuus bruttokansantuotteesta kasvaa jatkuvasti. Alan tekniikan kehityksen keskeisiä suuntia ovat viestintäkanavien moninaistuminen, viestintäsisältöjen multimediasoituminen ja eri viestintämuotojen erojen hälveneminen. Nämä kehityssuunnat koskevat soveltuvin osin sekä painettuja, perinteisiä sähköisiä ja mobiiliviestinnän kanavia, tuotteita ja palveluita.

Viestintätekniikan pää- ja sivuaineet kattavat visuaalisen viestinnän sisällön ja viestintätuotteiden ja -palveluiden valmistuksen geneeriset tekniikat ja tarkastelevat viestintäprosesseja joukko-, kohde- ja yritysviestinnässä. Viestintätekniikkaa opiskelleiden työpaikat ovat tyypillisesti graafisen ja sähköisen viestinnän sekä järjestelmävalmistuksen piirissä.

Viestintätekniikka, pääaine (25 ov)
Pääaineen esitietovaatimuksena ovat opintojaksot AS-75.105 ja AS-75.121
Pakolliset opintojaksot:
AS-75.108 Julkaisutekniikka 4 sl+kl
AS-75.128 Kuvatekniikka 3 sl
AS-75.130 Visuaalinen viestintä 4 kl
AS-75.206 Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl
AS-75.192 Värikuvatekniikka 3 sl
 
Vaihtoehtoiset opintojaksot; valitse niin, että vähintään 25 ov täyttyy:
AS-75.210 Viestintätekniikan erikoistyöt 2-5 sl+kl
AS-75.110 Painatustekniikka 4 s02
AS-75.196 Kuvatekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl
HY* Johdatus viestintään 5 sl
AS-116.111 Kappaletavarateollisuuden automaatio- ja informaatiojärjestelmät 3 kl
S-38.108 Tietoliikenneverkkojen arkkitehtuurit 3 sl
S-38.188 Tietoliikenneverkot 3 kl
S-38.192 Verkkopalvelujen tuotanto 2 kl
T-86.161 Tuotetietotekniikan erityiskysymyksiä II 3 kl 1.pl
T-61.147 Digitaalinen kuvankäsittely 3 sl
Toinen seuraavista kahdesta:
T-111.300 Tietokonegrafiikka 4 sl per
T-111.301 Tietokonegrafiikan perusteet 2 sl per
 
Viestintätekniikka, sivuaine (20 ov)
Pakolliset opintojaksot:
AS-75.105 Julkaisutekniikan perusteet 2 3 kl
AS-75.121 Mediatekniikan perusteet 2 3 sl
AS-75.108 Julkaisutekniikka 4 sl+kl
AS-75.130 Visuaalinen viestintä 4 kl
Vaihtoehtoiset opintojaksot; valitse niin, että vähintään 20 ov täyttyy :
AS-75.206 Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl
AS-75.192 Värikuvatekniikka 3 sl
AS-75.110 Painatustekniikka 4 s02
AS-75.128 Kuvatekniikka 3 sl
AS-75.196 Kuvatekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl
S-38.108 Tietoliikenneverkkojen arkkitehtuurit 3 sl
S-38.188 Tietoliikenneverkot 3 kl
S-38.192 Verkkopalvelujen tuotanto 2 kl
T-61.247 Digitaalinen kuvankäsittely 3 sl
Toinen seuraavista kahdesta:
T-111.300 Tietokonegrafiikka 4 sl per
T-111.301 Tietokonegrafiikan perusteet 2 sl per
Mikäli jokin opintojakso kuuluu jo opiskelijan muihin opintoihin pakollisena, niin sitä ei voida sisällyttää pää- tai sivuaineen vapaasti valittaviin opintojaksoihin.
*Suoritus Helsingin yliopiston viestinnän laitoksella JOO-sopimuksen puitteissa. Rajoitettu osallistujamäärä.

 

8.3.6 Viestintä yritystoiminnassa

prof. Pirkko Oittinen, Tekniikantie 3, G 211, 451 3341, Pirkko.Oittinen@hut.fi
prof. Kari Koskinen, Tietotekniikan talo, 1.kerros, puh. 451 5461, Kari.O.Koskinen@hut.fi
prof. Eila Järvenpää, puh. 451 3653, Eila.Jarvenpaa@hut.fi
prof. Timo Soininen, puh. 451 3396, Timo.Soininen@hut.fi
www-sivut: http://www.media.hut.fi/

Yrityksen toimintaprosesseihin sisältyy enenevässä määrin viestintää eli informaation vaihdantaa koneiden, laitteiden ja ohjelmistojen välityksellä ihmiseltä ja ihmisryhmältä toisille.

Digitalisoitumiskehityksen myötä on syntynyt tarve toiminnan eri lohkojen kuten tuotannon, automaation, markkinoinnin ja viestinnän synnyttämän, käsittelemän ja jakeleman tiedon kokonaisvaltaiseen hallintaan ja jakeluun. Alue on teknisesti laaja-alainen integroidessaan yritystoiminnassa yleensä erillisinä funktioina organisoitujen lohkojen tehtäväkenttää. Integroituminen mahdollistaa uusia tiedonkäytön muotoja ja tuo potentiaalisesti toiminnallista kustannus- ja aikatehokkuutta.

Ohessa luetellut tutkintovaatimukset on määritelty lukuvuodelle 2002-2003. Pääaineen valitseville suositellaan sivuaineen valitsemista yritysten toimintaan liittyvältä, viestintätieteen tai käytettävyys- ja kognitiotieteen alueelta.

Viestintä yritystoiminnassa, pääaine (25 ov)
Pääaineen esitietovaatimuksena ovat opintojaksot AS-75.105 ja AS-75.121
Pakolliset opintojaksot:
AS-75.130 Visuaalinen viestintä 4 kl
AS-75.108 Julkaisutekniikka 4 sl+kl
AS-116.190 Laajennetun tuotteen tietotekniikka 3 kl
AS-116.111 Kappaletavarateollisuuden automaatio- ja informaatiojärjestelmät 3 kl
Valitse seuraavista yksi:
AS-75.206 Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl
AS-116.130 Automaation tietotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl
T-86.150 Tuotannon tietotekniikan erikoistyö 3-6 sl+kl
T-86.161 Tuotetietotekniikan erityiskysymyksiä II 3 kl 1.pl
Valitse vaihtoehtoisia opintojaksoja niin, että 25 ov täyttyy:
AS-75.206 Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl
HY* Johdatus viestintään 5 sl
AS-116.130 Automaation tietotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl
T-86.150 Tuotannon tietotekniikan erikoistyö 3-6 sl+kl
AS-75.210 Viestintätekniikan erikoistyöt 2-5 sl+kl
AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl
AS-116.170 Automaation ohjelmistokomponentit 2 kl 1.pl
AS-116.181 Ohjelmoitavan automaatiojärjestelmän luotettavuus 2 sl 1.pl
AS-116.150 Automaation tietotekniikan seminaari 2 sl
T-86.161 Tuotannon tietotekniikan erikoiskysymyksiä 2-6 kl
AS-116.160 Tapahtumapohjainen simulointi 2 kl
23C510 Markkinointiviestinnän johtaminen **) 4  
23C tai 23D Muu markkinointiviestinnän opintojakso**)    
T-86.141 Enterprise Systems Integration 3 sl
T-76.143 Tiedonhallintajärjestelmät 3 sl per
T-106.520 Hajautetut järjestelmät 3 kl
T-76.601 Ohjelmistotuotannon perusteet 3 sl
T-121.100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 1 kl
T-121.110 Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen projekityö 3 kl
TU-22.176 Operations Management 3-6 kl
TU-53.301 Knowledge Management 3 sl
TU-53.307 Communication and Networks 2 kl per
S-38.188 Tietoliikenneverkot 3 kl
S-38.192 Verkkopalvelujen tuotanto 2 kl
*) Suoritus Helsingin yliopiston viestinnän laitoksella JOO-sopimuksen puitteissa. Rajoitettu osallistujamäärä.
**) HKKK
 
Viestintä yritystoiminnassa, sivuaine (20 ov):
Pakolliset opintojaksot:
AS-75.105 Julkaisutekniikan perusteet 2 3 kl
AS-75.108 Julkaisutekniikka 4 sl+kl
AS-116.190 Laajennetun tuotteen tietotekniikka 3 kl
AS-116.111 Kappaletavarateollisuuden automaatio- ja informaatiojärjestelmät 3 kl
Valitse vaihtoehtoisia opintojaksoja niin, että 20 ov täyttyy:
AS-75.121 Mediatekniikan perusteet 2 3 sl per
AS-75.206 Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl
T-86.141 Enterprise Systems Integration 3 sl
AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl
AS-116.130 Automaation tietotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl
T-86.150 Tuotannon tietotekniikan erikoistyö 3-6 sl+kl
AS-116.160 Tapahtumapohjainen simulointi 2 kl
23C510 Markkinointiviestinnän johtaminen **) 4  
23C tai 23D Muu markkinointiviestinnän opintojakso**)    
T-76.143 Tiedonhallintajärjestelmät 3 sl per
T-106.520 Hajautetut järjestelmät 3 kl
T-76.601 Ohjelmistotuotannon perusteet 3 sl
T-121.100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 1 kl
T-121.110 Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen projekityö 3 kl
TU-22.176 Operations Management 3-6 kl
TU-53.301 Knowledge Management 3 sl
TU-53.307 Communication and Networks 2 kl per
S-38.188 Tietoliikenneverkot 3 kl
S-38.192 Verkkopalvelujen tuotanto 2 kl
*) HKKK
Mikäli jokin opintojakso kuuluu jo opiskelijan muihin opintoihin pakollisena, niin sitä ei voida sisällyttää pää- tai sivuaineen vapaasti valittaviin opintojaksoihin.

 

8.3.7 Kuvatekniikka

prof. Hannu Saarelma, Tekniikantie 3, G 210, puh. 451 3340, Hannu.Saarelma@hut.fi
prof. Pirkko Oittinen, Tekniikantie 3, G 211, puh. 451 3341, Pirkko.Oittinen@hut.fi
prof. Henrik Haggrén, Päärakennus, M223, puh. 451 3900, Henrik.Haggren@hut.fi

Kuvallisen informaation merkitys eri sovellusalueilla kasvaa johtuen toisaalta alueen teknisestä kehityksestä ja toisaalta ymmärtämyksen lisääntymisestä kuvainformaation merkityksestä ihmisen tiedonkäsittelyssä. Tällä hetkellä yli 95% joukkoviestinnästä välittyy ihmisen näköjärjestelmän kautta. Ihmisen ja tietokoneen välinen kommunikaatio tapahtuu myös enenevästi visuaalisen tiedon välityksellä. Kuvannus- ja kuvankäsittelymenetelmien paranemisen myötä kuvallisen informaation käyttö lisääntyy myös kvantitatiivisissa mittaussovelluksissa ja kaukokartoituksen piirissä.

Kuvatekniikalla ymmärretään kuvan ja kuvion tuottamisen ja käsittelyn tekniikkaa sekä kuvallisen informaation näkemisen ja ymmärtämisen psykologiaa erityisesti niiltä osin, joilta tätä tietoa tarvitaan kuvajärjestelmien suunnittelussa, käyttäjäsovellusten kehittämisessä ja käytössä. Alueena kuvatekniikka on monitekninen ja se kattaa digitaaliset ja analogiset kiinto- ja liikkuvat kuvat, kuvajärjestelmät ja niihin pohjautuvat sovellukset.

Kuvatekniikka, pääaine (25 ov)
Pääaineen esitietovaatimuksena ovat opintojaksot AS-75.105 ja AS-75.121
Pakolliset opintojaksot:
AS-75.128 Kuvatekniikka 3 sl
AS-75.130 Visuaalinen viestintä 4 kl
T-111.300 Tietokonegrafiikka 4 sl per
AS-75.192 Värikuvatekniikka 3 sl
AS-75.196 Kuvatekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl
Toinen seuraavista kahdesta:
T-61.247 Digitaalinen kuvankäsittely 3 sl
Maa-57.231 Digitaalinen kuvankäsittely 2,5 kl
Valitse vaihtoehtoisia opintojaksoja niin, että 25 ov täyttyy:
AS-75.202 Kuvatekniikan erikoistyöt 2-5 sl+kl
Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet 2 kl
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi 2 sl
Maa-57.305 Digitaalinen fotogrammetria I 2,5 sl
T-61.231 Hahmontunnistuksen perusteet 3 sl
T-61.271 Informaation visualisointi 3 sl
T-61.233 Tietokonenäkö 3 kl
S-114.790 Kommunikaatio ja kognitio 4 kl
T-61.261 Neuraalilaskennan perusteet 3 kl
 
Kuvatekniikka, sivuaine (20 ov):
Valitse seuraavista opintojaksoista niin, että 20 ov täyttyy:
AS-75.128 Kuvatekniikka 3 sl
AS-75.130 Visuaalinen viestintä 4 kl
T-111.300 Tietokonegrafiikka 4 sl per
AS-75.192 Värikuvatekniikka 3 sl
AS-75.196 Kuvatekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl
AS-75.202 Kuvatekniikan erikoistyöt 2-5 sl+kl
Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet 2 kl
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi 2 sl
Maa-57.305 Digitaalinen fotogrammetria I 2,5 sl
T-61.231 Hahmontunnistuksen perusteet 3 sl
T-61.233 Tietokonenäkö 3 kl
T-61.271 Informaation visualisointi 3 sl
S-114.790 Kommunikaatio ja kognitio 4 kl
T-61.261 Neuraalilaskennan perusteet 3 kl
Vain toinen seuraavista:
T-61.247 Digitaalinen kuvankäsittely 3 sl
Maa-57.231 Digitaalinen kuvankäsitte ly 2,5 kl

 

8.3.8 Informaatiotekniikka

akatemiaprofessori Erkki Oja, huone B328 , puh. 451 3265, Erkki.Oja@hut.fi
professori Olli Simula, huone B324, puh. 451 3271, Olli.Simula@hut.fi
professori Juha Karhunen, huone B327, puh. 451 3270, Juha.Karhunen@hut.fi
professori Heikki Mannila, huone B332, puh. 451 3266, Heikki.Mannila@hut.fi
ma. professori Jaakko Hollmén, huone B323, puh. 451 5290, Jaakko.Hollmen@hut.fi

www-sivut: http://www.cis.hut.fi/

Informaatiotekniikan laboratorion tutkilessä neuraaliverkot muodostavat oppivia järjestelmiä, jotka vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa suorittavat erilaisia älykkyyttä vaativia tehtäviä.

Informaatiotekniikan laboratoriossa neuraalilaskennan menetelmiä on viime aikoina sovellettu moniin ongelmiin erityisesti hahmontunnistuksessa, kuvankäsittelyssä, signaalinkäsittelyssä, tietoliikennetekniikassa, prosessien ja laitteiden monitoroinnissa ja kunnonvalvonnassa, bioinformatiikassa sekä teksti- ja kuva-aineistojen organisoinnissa ja haussa.

Kuva-analyysiin ja konenäköön liittyvissä tutkimusprojekteissa neuropohjaisia luokittelumenetelmiä on kehitetty ja sovellettu satelliittikuvien analyysissä, teollisuuden laadunvalvonnassa, käsinkirjoitettujen merkkien tunnistamisessa sekä kuvatietokantojen indeksoinnissa. Puheentunnistuksessa tutkitaan digitaalisten puheaineistojen analyysiä.

Tietoliikennetekniikan sovelluksissa neuroverkot parantavat mm. vastaanottimissa käytettävien korjainrakenteiden suorituskykyä häiriöisessä ja epälineaarisessa kanavassa. Oppivilla menetelmillä voidaan myös analysoida mobiiliverkkojen toimintaa ja optimoida verkkojen suorituskykyä. Sovelluksia on runsaasti erityisesti radiotietoliikenteen alalla.

Monimutkaisten ja vaikeasti mallitettavien teollisuusprosessien monitorointi, kunnonvalvonta ja prosessien ohjaus muodostavat laajan sovellusalueen, johon neurolaskennan menetelmiä ollaan myös laboratoriossa soveltamassa. Eräs neuroverkkojen sovellusala on massiivisen suurten datajoukkojen analyysi, mm. Internet -dokumenttien hakumenetelmät.

Tämän lisäksi yksi laboratorion tutkimusryhmistä osallistuu Helsingin yliopiston ja laboratorion yhteiseen Datasta tietoon -huippututkimusyksikköön, joka kehittää tietokonementelmiä suurien ja monimutkaisten data-aineistojen käsittelyyn. Kombinatorinen hahmonsovitus ja tiedon louhinta (data mining) ovat keskeisiä menetelmätyökaluja. Datasta tietoon -yksikön tutkimustuloksia käytetään molekyylibiologiassa ja bioinformatiikassa, prosessiteollisuudessa, tietoliikenteessä, ekologiassa ja kieliteknologiassa.

Informaatiotekniikan pää- ja sivuaine liittyy kiinteästi edellä selostettuun tutkimusalaan. Opetuksen tarkoituksena on antaa valmiudet hyvin monenlaisista lähteistä peräisin olevan digitoidun datan, kuten mittaustiedon, kuvien, signaalien, puheen ja tekstin teoreettisten ja laskennallisten käsittelymenetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen. Tietojenkäsittelykapasiteetin halvetessa suurten datajoukkojen automaattinen analyysi on saamassa yhä merkittävämmän sijan useilla tekniikan aloilla. Tyypillisiä opetusalueita informaatiotekniikassa ovat signaalien suodatus ja estimointi, hahmontunnistus, signaalien ja kuvien digitaalinen käsittely, tietokonenäkö, kieliteknologia sekä neurolaskenta ja sen sovellukset.

Alan ammattikuva on erittäin laaja. Työtehtävät ulottuvat fysiikan menetelmiä soveltavista tutkijoista tietokonejärjestelmien ja ohjelmistojen suunnittelijoihin. Myös opetus- ja perustutkimustehtävät työllistävät monia tällä nopeasti kehittyvällä alalla.

Informaatiotekniikan pääaine antaa erityisen hyvät mahdollisuudet jatko-opintoihin. Pääaineen täydentäjäksi sopivat tietotekniikan koulutusohjelman sivuaineiden ohella hyvin monet sähkö- ja tietoliikennetekniikan, automaatio- ja systeemitekniikan sekä teknillisen fysiikan koulutusohjelmien sivuaineet. Lisäksi sovelletun matematiikan opinnot tukevat hyvin informaatiotekniikan pääainetta. Myös informaatiotekniikan sivuaine täydentää hyvin edellä mainituissa koulutusohjelmissa olevien suuntien pääaineita.

Informaatiotekniikan laboratorion kotisivulta www.cis.hut.fi on linkki pääaine-esittelyyn.Viime aikoina on laboratoriossa tehty diplomitöitä mm. seuraavanlaisista aiheista:

Informaatiotekniikka, pääaine (25 ov)
Pakolliset opintojaksot:
T-106.253 Tietorakenteet ja algoritmit Y 3-5 kl
T-61.152 Informaatiotekniikan seminaari 2 kl
T-61.231 Hahmontunnistuksen perusteet 3 sl
T-61.238 Signaalien tilastollinen mallinnus 3 sl
T-61.261 Neuraalilaskennan perusteet 3 kl
T-61.195 Informaatiotekniikan erikoistyö I 5 sl+kl
T-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 4 sl
Valitse vaihtoehtoisia opintojaksoja luettelosta D niin, että 25 ov täyttyy.
 
Informaatiotekniikka, sivuaine (20 ov):
Pakolliset opintojaksot:
T-61.238 Signaalien tilastollinen mallinnus 3 sl
T-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 4 sl
T-61.195 Informaatiotekniikan erikoistyö I 5 sl+kl
Valitse luettelosta D niin, että täyttyy 20 ov.
 
Luettelo D. Vaihtoehtoisia opintojaksoja.
T-61.233 Tietokonenäkö 3 kl
T-61.181 Informaatiotekniikan erikoiskurssi I 2-5 sl
T-61.182 Informaatiotekniikan erikoiskurssi II 2-5 kl
T-61.183 Informaatiotekniikan erikoiskurssi III 2-5 kl
T-61.184 Informaatiotekniikan erikoiskurssi IV 2-5 kl
T-61.196 Informaatiotekniikan erikoistyö II 5 sl+kl
T-61.263 Neuraalilaskennan jatkokurssi 3 sl
T-61.256 Oppivat mallit ja menetelmät 3 kl
T-61.271 Informaation visualisointi 3 sl
T-61.281 Luonnollisten kielten tilastollinen käsittely 3 kl
T-122.101 Informaatiotekniikan erikoiskurssi V 2-5 sl
T-122.102 Informaatiotekniikan erikoiskurssi VI 2-5 kl
Professuurien S-88, S-89 ja Tfy-99 opintojaksoja, jotka eivät kuulu tutkinnon I-osaan tai pääaineille yhteisiin syventäviin opintoihin.
Sivuaineelle myös:
T-61.231 Hahmontunnistuksen perusteet 3 sl
T-61.247 Digitaalinen kuvankäsittely 3 sl
T-61.261 Neuraalilaskennan perusteet 3 kl

 

8.3.9 Mekatroniikka

prof. Mauri Airila, Kone K 226, 451 3552, Mauri.Airila@hut.fi

Tavoitteet ja sisältö:

Mekatroniikalla ymmärretään tietotekniikan tulosten monipuolista sulauttamista koneisiin, laitteisiin ja konejärjestelmiin tarkoituksena parantaa niiden suorituskykyä ja käyttäjälähtöisyyttä. Käytännössä mekatroniikka tarkoittaa konetekniikan, elektroniikan, säätötekniikan ja ohjelmistotekniikan saumatonta yhteispeliä tuotekehityksen alkumetreiltä lähtien. Suomalaisen konetekniikan kansainväliset huipputuotteet kuten paperikoneet, metsäkoneet, työkoneet ja kulkuneuvot, prosessilaitteet, hissit, dieselmoottorit, generaattorit ja kaivoskoneet kehittyvät yhä mekatronisempaan suuntaan.

Mekatroniikan pää- tai sivuaineekseen valinneille opiskelijoille tarjotaan perustiedot konetekniikasta ja liikkeen hallinnassa tarvittavasta mekaniikasta. Tavoitteena on luoda hyvät valmiudet toimia eräällä tärkeimmistä automaatio- ja systeemitekniikan sovellusalueista hyvässä yhteistyössä konetekniikan osaajien ja koneita valmistavan teollisuuden kanssa.

Mekatroniikka, pääaine (25 ov)
Pääaineen esitietovaatimuksena ovat opintojaksot AS-74.111, AS-74.112 ja AS-116.120
Pakolliset opintojaksot:
Kon-41.012 Mekatroniikan perusteet 3 kl
Kon-41.023 Hydraulitekniikan ja pneumatiikan perusteet 3,5 kl
Kon-41.190 Mekatroniikka 6 sl+kl
AS-74.135 Servotekniikka 2 kl
Luettelo E. Vaihtoehtoiset opintojaksot; valitse niin että 25 ov täyttyy:
AS-84.145 Kenttä- ja palvelurobotiikka 3 sl
AS-84.146 Käyttäytymispohjainen robotiikka 2 sl 1.pl
AS-84.147 Automaation käyttöliittymät 2 kl 2.pl
AS-84.148 Kinematiikka ja liikesuunnittelu 2 sl 2.pl
AS-84.126 Koneaistit 2 sl 2.pl
AS-84.127 Paikannus- ja navigointimenetelmät 2 kl 1.pl
AS-84.169 Verkotettu automaatio 2 kl03
AS-84.180 Mekatroninen miniatyyriautomaatio 2 kl 1.pl
AS-84.190 Epälineaarinen mallintaminen ja ohjaus 2 kl
Kon-15.118 Konepaja tuotantolaitoksena 2 sl 1.pl
Kon-41.002 Tuotekehitysprojekti 4 sl
Kon-41.026 Sähköhydrauliset järjestelmät 2 sl
Kon-16.142 Mekanismien suunnittelu 3 kl
Kul-49.170 Koneiden ja rakenteiden värähtelyt 4 sl
Kon-41.199 Konstruktiotekniikka 4 sl
S-66.150 Tietokoneen liittäminen prosessiin 2 kl 1.pl
S-66.171 Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 2 sl 2.pl
S-108.191 Mittaustekniikan perusteet Y 2 sl
S-81.260 Sähkökäyttöjen ohjelmistotekniikka 2 kl
T-76.022 Tietorakenteet ja algoritmit Y 3 kl
S-87.113 Elektroniikan perusteet 2 sl
 
Mekatroniikka, sivuaine (20 ov)
Kon-41.012 Mekatroniikan perusteet 3 kl
Kon-41.023 Hydraulitekniikan ja pneumatiikan perusteet 3,5 kl
Kon-41.190 Mekatroniikka 6 sl+kl
AS-74.135 Servotekniikka 2 kl
Valitse vaihtoehtoisia opintojaksoja luettelosta E niin, että 20 ov täyttyy.

 

8.3.10 Prosessien ohjaus

prof. Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela, Kemia F 404, 451 2631, Sirkka-Liisa.Jamsa-Jounela@hut.fi

Prosessien ohjauksen pääaineen keskeiset tavoitteet ovat prosessiteollisuuden yksikköoperaatioiden pohjalle rakentuvien tuotantolinjojen ja tehtaitten kokonaisvaltainen automaatio, tuotannonsuunnittelu ja -ohjaus. Opetuksessa perehdytään prosessien mallitukseen, säätöön ja optimointiin sekä ohjaus- ja informaatiojärjestelmien suunnitteluun ja järjestelmien toteuttamisnäkökohtiin. Teoreettisia opintoja täydennetään esimerkeillä ja kirjoitustyöllä.

Prosessien ohjauksen pääaineen opiskelijat sijoittuvat prosessiteollisuuden säätö-, automatisointi-, suunnittelu-, kunnossapito-, tutkimus-, markkinointi- ja johtotehtäviin. Työkenttään sisältyvät myös prosessiteknillisiä toimintoja palvelevien laitteiden valmistusteollisuuden, kaupan, opetuksen ja materiaalitoimintojen sekä hallinnon prosessiteknillistä ja säätöteknillistä ammattipätevyyttä edellyttävät tehtävät. Myös erilaiset konsulttitehtävät ja oma yritystoiminta ovat suosittuja.

Prosessien ohjaus, pääaine (25 ov)
Pakolliset opintojaksot:
Kem-90.139 Prosessiteollisuuden mittaukset 2 sl
Kem-90.148 Prosessien mallitus ja simulointi I, perusteet 2 sl 1.pl
Kem-90.149 Prosessien mallitus ja simulointi II 3 sl 2.pl
Kem-90.163 Prosessiteollisuuden tuotannonohjaus 3 kl
Kem-90.162 Intelligent Process Control Methods 3 sl
Kem-90.156 Prosessiautomaation projektityö 3 kl per
Kem-42.101 Kemian laitetekniikka I 4 sl
Toinen seuraavista opintojaksoista:
Kem-90.161 Prosessiteollisuuden säätöratkaisut 4 kl
Kem-90.175 Control and Information Systems in Pulp and Paper Industry B 4 kl per
Valitse vaihtoehtoisia opintojaksoja niin, että 25 ov täyttyy:
Kem-40.150 Reaktiotekniikka I 2 kl 2.pl
Kem-100.100 Polymeeriteknologia I 3 sl
Puu-23.103 Selluloosatekniikan perusteet 3 sl 1.pl + kl
Puu-21.102 Paperitekniikan perusteet 3 sl 2.pl + kl
Kem-42.112 Kemian laitetekniikka II P 5,5 kl
Kem-107.102 Tehdassuunnittelu I 3,5 sl
Mak-37.123 Metallurgisten prosessien mallintamisen perusteet 3 kl
Mak-37.135 Materiaalien ja prosessien termodynaamiskineettiset perusteet 6 sl+kl
 
Prosessien ohjaus, sivuaine (20 ov)
Pakolliset opintojaksot:
Kem-42.101 Kemian laitetekniikka I 4 sl
Kem-90.139 Prosessiteollisuuden mittaukset 2 sl
Kem-90.148 Prosessien mallitus ja simulointi I, perusteet 2 sl 1.pl
Kem-90.162 Intelligent Process Control Methods 3 sl
Kem-90.163 Prosessiteollisuuden tuotannonohjaus 3 kl
Valitse vaihtoehtoisia opintojaksoja niin, että 20 ov täyttyy:
Kem-40.150 Reaktiotekniikka I 2 kl 2.pl
Kem-42.112 Kemian laitetekniikka II P 5,5 kl
Kem-90.156 Prosessiautomaation projektityö 3 kl per
Kem-100.100 Polymeeriteknologia I 3 sl
Kem-107.102 Tehdassuunnittelu I 3,5 sl
Puu-23.103 Selluloosatekniikan perusteet 3 sl 1.pl + kl
Puu-21.102 Paperitekniikan perusteet 3 sl 2.pl + kl

 

8.3.11 Systeemi- ja operaatiotutkimus

prof. Raimo P. Hämäläinen, päärakennus U211, 451 3054, Raimo.Hamalainen@hut.fi
prof. Harri Ehtamo
prof. Esa Saarinen
prof. Ahti Salo

Pää/sivuaineen tavoitteena on antaa valmiudet mallien laatimiseen ja käyttöön päätöksenteossa sekä laajojen järjestelmien analyysissä, suunnittelussa, ohjauksessa ja optimoinnissa. Tavoitteena on myös opettaa riittävän laajasti systeemi-insinöörin tarvitsemaa matemaattista perusmetodiikkaa, jotta saavutettaisiin valmius hyvinkin erilaisten alojen ongelmien käsittelyyn. Tämän lisäksi opetuksessa korostuvat uusien tietotekniikan menetelmien hallinta ja soveltaminen. Malleja tarvitaan tekniikan lisäksi myös taloudellisia, yhteiskunnallisia, ympäristö ja biologisia ilmiöitä kuvattaessa.

Systeemi-insinööreistä on erittäin kova kysyntä. Pää/sivuaineen laaja-alaisuuden johdosta heillä on hyvät edellytykset erikoistua ja siirtyä myöhemmin varsin moniin tehtäviin tuotantoelämän ja julkisen alan palveluksessa suunnittelusta organisaatioiden johtotehtäviin asti. Tällaisia tehtäviä tarjoavat esim. tietoliikenne-, tietojenkäsittely- ja energia-alan yritykset sekä teollisuusautomaation kenttä ja ympäristötutkimus. Systeemi- ja operaatiotutkimuksen opiskelijoilla on monipuoliset mahdollisuudet sijoittua myös tutkimus- ja opetustehtäviin.

Alaan voit tutustua myös laboratorion www-sivuilla (http://www.opinnot.sal.tkk.fi/) sekä yksittäisten opintojaksojen yleisesittelyistä niiden kotisivuilta.

2
Systeemi- ja operaatiotutkimus, pääaine (25 ov)
Pakolliset opintojaksot:
Mat-2.108 Sovelletun matematiikan erikoistyöt 3  
Mat-2.128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 2 sl
Mat-2.129 Systeemien identifiointi 2 kl
Mat-2.132 Systeemianalyysilaboratorio 2,5 sl+kl
Mat-2.134 Päätöksenteko ja ongelmanratkaisu 2 sl
Mat-2.142 Optimointiopin seminaari (tai Mat-2.177, Mat-2.191) 3 kl
Mat-2.148 Dynaaminen optimointi 3 kl
Luettelo F. Vaihtoehtoiset opintojaksot; valitse niin että 25 ov täyttyy:
Mat-2.111 Stokastiset prosessit 3 sl
Mat-2.112 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 2-5 sl
Mat-2.113 Jonoteoria  
Mat-2.114 Investointiteoria 3 kl
Mat-2.115 Stokastisten menetelmien seminaari 0,5-6 kl
Mat-2.117 Riskianalyysi 3 sl
Mat-2.118 Luotettavuustekniikka 2,5 kl
Mat-2.125 Stokastiikan erikoiskurssi 2-4 kl
sl
Mat-2.143 Verkkotehtävien optimointi 2-4  
Mat-2.144 Optimoinnin matemaattinen teoria 3 kl
Mat-2.146 Kokonaislukuoptimointi 2-4  
Mat-2.152 Peliteoria 2 kl
Mat-2.153 Monitavoiteoptimointi 2-4 kl
Mat-2.170 Simulointi 2 kl
Mat-2.174 Matemaattisten algoritmien ohjelmointi 2-4  
Mat-2.191 Sovelletun matematiikan lisensiaattiseminaari 1-6 sl
Mat-2.192 Systeemitutkimusseminaari 0,5-6  
Mat-2.193 Systeemianalyysin ja sovelletun matematiikan itsenäisopinnot 0,5-6 sl&kl
Mat-2.194 Systeemitieteen kesäkoulu 0,5-6  
Mat-2.195 Systeemianalyysin verkko-opetus 0,5-6 sl&kl
Mat-2.197 Filosofia ja systeemiajattelu 3 kl
Mat-2.198 Luovan ongelmanratkaisun seminaari 3 sl
tai Mat-1:n opintojaksoja, jotka eivät kuulu perusopintoihin
 
Systeemi- ja operaatiotutkimus, sivuaine (20 ov)
Pakolliset opintojaksot:
Mat-2.128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 2 sl
Mat-2.129 Systeemien identifiointi 2 kl
Mat-2.132 Systeemianalyysilaboratorio 2,5 sl+kl
Mat-2.134 Päätöksenteko ja ongelmanratkaisu 2 sl
Mat-2.142 Optimointiopin seminaari 3 kl
Mat-2.148 Dynaaminen optimointi 3 kl
Valitse luettelosta F niin, että 20 ov täyttyy.

 

8.4 Sivuaineet

Sivuaineen voi valita omasta koulutusohjelmasta tai muista TKK:n koulutusohjelmien tarjoamista sivuaineista. Sen voi osaston luvalla suorittaa myös muissa yliopistoissa Suomessa (mm. JOO-sopimuksen puitteissa) tai ulkomailla. Jos opiskelija haluaa suorittaa sivuaineen muualla kuin TKK:ssa, hänen on syytä olla yhteydessä opintojen suunnittelijaan tai opintoneuvojaan, jotka auttavat anomuksen teossa. Muualla suoritetun sivuaineen soveltuvuus tulee tarkistaa etukäteen pääaineen professorilta.

Opiskelija voi hakea muutosta TKK:lla suoritettavan sivuaineen sisältöön. Hakukaavakkeita saa osaston kansliasta.

Automaatio-ja systeemitekniikan koulutusohjelmassa sivuaineen laajuus on 20 ov. Tutkintoon voi sisällyttää useammankin kuin yhden sivuaineen.

 

8.5 Harjoittelu

Harjoittelu on olennainen osa peruskoulusta Teknillisessä korkeakoulussa. Ammatillisessa suuntautumisessa harjoittelulla on tärkeä osuus. Käytännön kokemus alalta täsmentää ja syventää opiskelua.

Harjoittelun tavoitteena on oppia arvioimaan ja soveltamaan korkeakoulun opetusta käytännössä. Lisäksi käytännön harjoittelu tuo opiskelijan eteen diplomi-insinöörin työn luonteen: työympäristön ja tehtäväkentän.

AUT-koulutusohjelman ohjeet harjoittelusta perustuvat Teknillisen korkeakoulun tutkintosääntöön ja osastolla tehtyihin päätöksiin.

8.5.1 Työympäristöharjoittelu

Työympäristöharjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija tulevan ammattialansa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisuihin.

Työympäristöharjoittelu on työskentelyä teknisessä ympäristössä sellaisissa tehtävissä, jotka eivät vaadi diplomi-insinöörin koulutusta eivätkä hyödynnä ammatillisia opintoja. AUT-koulutusohjelmassa hyväksyttäviä työtehtäviä ovat siten erilaiset tehtaan lattialla tapahtuvat aputyöt, asennus- ja korjaustyöt, operaattoritehtävät ja pienyrityksissä suoritettavat “sekatyöt”, jotka antavat konkreettisen tuntuman työntekijän asemasta yrityksessä. Varusmiespalvelusta ei hyväksytä harjoitteluksi.

Työympäristöharjoittelussa on tärkeää havainnoida työntekijöiden väliset suhteet, esimiessuhteet, työntekijöiden suhde työhön ja työsuojelu. Työympäristöharjoittelun tulisi antaa sosiaalisia valmiuksia käytännön insinööritehtäviin.

Työympäristöharjoittelun suoritusajankohdaksi suositellaan 1. tai 2. vuosikurssia.

8.5.2 Ammattiharjoittelu

Ammattiharjoittelun tavoitteena on antaa opiskelijoille työelämässä tarvit­tavaa valmiutta sovellettaessa teoreettisia perustietoja käytännön ratkai­suihin. Harjoittelun tarkoituksena on tukea ja täydentää opiskelijan ammattiopintoja, joten ammattiharjoitteluksi voi hyväksyttää koulutusohjelman aineopintojen perustalle nojautuvaa työtä. Ammattiharjoittelun täytyy olla pääsääntöisesti diplomi-insi­nöörin tai insinöörin ohjaamaa tai johtamaa työtä.

AUT-koulutusohjelmassa ammattiharjoittelu on osallistumista suunnittelu-, tutkimus-, tuotekehitys- tai vastaavaan hankkeeseen työpaikalla. Työn tulisi olla luonteeltaan suhteellisen itsenäistä ja mahdollisimman konkreettista siten, että se täydentää korkeakoulussa annettavaa opetusta.

8.5.3 Harjoittelu ulkomailla

Teknillisen korkeakoulun tavoitteena on, että jokainen TKK:n opiskelija harjoittelisi tai opiskelisi ulkomailla ainakin kerran opintojensa aikana. Opiskelijan kannattaa suunnitella jo opintojen alkuvaiheessa, milloin aikoo lähteä harjoittelemaan ulkomaille.

Korkeakoulu on mukana monissa harjoitteluvaihto-ohjelmissa. Tärkeimpiä harjoitteluvaihto-ohjelmia ovat IAESTE ja LEONARDO DA VINCI. Paikkoja järjestetään myös CERN:istä sekä TEKES:in ja FINPRO:n ulkomaisista yksiköistä. Harjoittelumahdollisuuksia ulkomailla tarjoavat myös TKK:n yritysyhteistyöohjelmat (ABB Industry, Kemira Agro ja Cemicals, Skanska ja Wärtsilä).

Korkeakoulu myöntää ulkomailla harjoitteleville opiskelijoille matka- ja harjoitteluapurahoja. Hakukaavakkeet ja ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.hut.fi/Opinnot/Harjoittelu. Apurahan saanut opiskelija on velvollinen harjoittelujakson jälkeen laatimaan matkaraportin.

8.5.4 Harjoittelupaikan hankkiminen

Opiskelija vastaa itse harjoittelupaikan hankinnasta. Sen hankkiminen on osa harjoittelua. Neuvoja, ohjeita ja opastusta voi kysyä osaston harjoitteluneuvojalta sekä Rekrytointipalveluista. Apua saa myös tammi-helmikuussa ilmestyvästä julkaisusta Teekkarin työkirja.

Harjoitteluasioista tiedotetaan Nyytisissä sekä Rekrytointipalveluiden, päärakennuksen (opintotoimiston käytävällä) ja koulutusohjelmien ilmoitustauluilla, joilta löytyy myös ilmoituksia avoimista harjoittelu- ja työpaikoista. Suurin osa työpaikkailmoituksista on nähtävissä myös newsseissä (tori.tyopaikat ja tkk.harjoittelu). Lisäksi harjoitteluasioista järjestetään tiedotustilaisuuksia. Harjoittelupaikan hankkiminen kesää varten on syytä aloittaa kevätlukukauden alussa.

Myös ulkomaisen harjoittelupaikan voi hankkia itse esim. ottamalla itse yhteyttä ulkomaiseen yritykseen tai kyselemällä suomalaisilta yrityksiltä, onko mahdollista päästä niiden ulkomaan yksiköihin harjoittelijaksi. Harjoittelupaikan hankkiminen ulkomailta kannattaa aloittaa jo syyslukukauden alussa. Hakemusmalleja eri kielillä on saatavissa mm. Rekrytointipalveluista.

Opiskelijan on mahdollista liittyä kv. sähköpostilistalle ja saada tiedot tulevista infoista, hakuajoista, viimehetken paikoista yms. suoraan omaan sähköpostilaatikkoon ilmoittamalla nimi, sähköpostiosoite ja osasto osoitteeseen harjoittelu@hut.fi.

8.5.5 Harjoittelun hyväksyminen

Harjoittelun ja harjoittelukirjan hyväksyy laboratorioinsinööri Pauli Sipari. Anomukseen tarvitaan kaavake, tiedot työpaikasta -lomake sekä työtodis­tus, josta tulee selvitä työtehtävät ja työsuhteen kesto. Jos työsuhde ei ole ollut kokopäivätoiminen, viikkotuntimäärä tai vastaava on löydettävä työtodistuksesta. Anomuskaavakkeen ja tiedot työpaikasta -lomakkeen saa harjoitteluneuvojalta Tietotekniikan talon huoneeesta A226 tai internetistä osoitteesta http://www.hut.fi/~tharjo.

Hakemukset liitteineen palautetaan harjoitteluneuvojalle. Jos jokin asia on epäselvä (esimerkiksi työtodistus on epämääräinen), ota etukäteen yhteyttä har­joitteluneuvojaan. Näin nopeutat anomuksesi käsittelyä.

Harjoittelua hyväksytään kaksi kertaa lukukausien aikana. Lisäksi voit tulla sopimaan erityis­järjes­te­lyis­tä hyväksynnän nopeuttamiseksi.

 

8.6 Vapaasti valittavat opinnot

Opiskelijan tulee tutkinnon pakollisten opintojen (I-osa, pääaineille yhteiset syventävät opinnot, pää- ja sivuaineet sekä diplomityö ja harjoittelu) lisäksi suorittaa muita opintoja siten, että diplomi-insinöörin tutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee 180 opintoviikkoa.

Vapaasti valittavat opinnot voivat olla mitä tahansa TKK:ssa, toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja opintoja. Ne voivat opiskelijan valinnan mukaan olla yksittäisiä opintojaksoja tai muodostaa opintokokonaisuuden, esim. toisen sivuaineen. Ne voivat olla pää- tai sivuaineen minimilaajuuden ylittäviä opintoja tai esim. ylimääräisiä kieliopintoja.

 

8.7 Malliohjelma

Automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelman tutkinnon ensimmäisen osan opintojen suorittamiseksi on laadittu malliohjelma. Opinnot on luonnollisesti mahdollista suorittaa muussakin aikataulussa ja järjestyksessä. Omaa suunnitelmaa laadittaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että joillekin opintojaksoille on esitietovaatimuksia. Myös lukukausittaiset luku- ja tenttijärjestykset laaditaan malliohjelman pohjalta. Malliohjelma on laadittu siten, että tutkinnon ensimmäinen osa suoritetaan neljässä lukukaudessa.

Kaikkien TKK:n yksiköiden tuottamien opintojaksojen sisältökuvaukset löytyvät Teknillisen korkeakoulun Opetusohjelma 2002-2003 julkaisusta. Uudet perusopiskelijat saavat julkaisun ilmaiseksi. Muut opiskelijat voivat ostaa sen 8 euron hintaan päärakennuksen kirjakaupasta.

Kaikille uusille opiskelijoille suositellaan osallistumista opintojaksolle AS-0.300 Johdatus opiskeluun automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelmassa (0,5 ov).

Ensimmäisen vuoden syyslukukausi
Mat-1.411 Matematiikan peruskurssi C1 sl 6
S-104.101 Fysiikka I sl 4,5
AS-75.102 Julkaisutekniikan perusteet 1 sl+kl 2
T-106.001 Tietokone työvälineenä sl per 1
S-88.110 Digitaali- ja tietokonetekniikan perusteet sl 2
Yhteensä: 15,5
 
Ensimmäisen vuoden kevätlukukausi
Mat-1.412 Matematiikan peruskurssi C2 kl 6
S-104.102 Fysiikka II kl 4,5
Tfy-3.154 Fysiikan laboratoriotyöt kl 2
S-55.103 Sähkötekniikka sl&kl 2,5
AS-75.120 Mediatekniikan perusteet 1 kl 2
Yhteensä: 17

Toisen vuoden syyslukukausi
Mat-1.413 Matematiikan peruskurssi C3 sl 6
AS-74.101 Tietokonesimulointi sl 2
T-106.213 Ohjelmoinnin peruskurssi L1 sl 5
Kon-41.010 Tekninen suunnittelu B sl 3
AS-84.132 Automaatio- ja säätötekniikka sl 3
Yhteensä: 19
 
Toisen vuoden kevätlukukausi
Mat-2.105 Optimoinnin perusteet kl 2
AS-0.101 C /C++ -ohjelmoinnin peruskurssi kl 4
Mat-2.090/091 Sovellettu todennäköisyyslasku kl&sl 3
Kem35.108/
109/110
Kemian perusteet (kolme vaihtoehtoista opintojaksoa) kl / sl / kl 3
Mat-2.103/4 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit /
Tilastollisen analyysin perusteet
kl 2,5
Yhteensä: 14,5

Tutkinnon ensimmäiseen osaan sisältyy lisäksi pakollisina:

Eri-0.502 Tieteelllisen tiedon haku (1 ov)
Kie-98.003/004 Toisen kotimaisen kielen koe (1 ov)
Kie-98.xxx Vieras kieli (2 ov)
Vie-98.220 Puheviestintä (2 ov)

Käytetyt lyhenteet:

sl opintojakso järjestetään syyslukukaudella
kl opintojakso järjestetään kevätlukukaudella
sl+kl opintojakso kestää koko lukuvuoden
sl&kl opintojakso järjestetään sekä syksyllä että keväällä
1.pl opintojakso järjestetään ensimmäisellä puolilukukaudella
2.pl opintojakso järjestetään toisella puolilukukaudella
per opintojakso järjestetään periodimuotoisena

 

 

9 DIPLOMITYÖ JA KYPSYYSNÄYTE

9.1 Diplomityö

Diplomityö sisältyy diplomi-insinöörin tutkinnon syventäviin opintoihin. Laajuudeltaan se on 20 opintoviikkoa. Diplomityö laaditaan koulutusohjelman tehtäväalueeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöhön sisältyy kypsyysnäyte ja seminaariesitelmä.

Diplomityön aihetta voi tutkintosäännön mukaan hakea, kun tutkinnon ensimmäinen osa on suoritettu ja opintoja on koossa vähintään 140 opintoviikkoa (tutkintosääntö 13 §). Diplomityön aihe, valvoja ja ohjaaja vahvistetaan osastoneuvostossa. Diplomityö on opinnäyte, johon kuuluva työ voidaan tehdä korkeakoululla tai korkeakou­lun ulkopuolella. Diplomityön aiheesta sopivat opiskelija, valvoja ja mahdollinen työn ohjaaja keskenään. Valvoja on yleensä pääaineen opettaja (professori) ja ohjaaja on työn valvojan hyväksymä, diplomityön aiheeseen perehtynyt henkilö.

Diplomityön tekemistä ei saa aloittaa ennen aiheen vahvistamista, valmistelevaa työtä lukuunottamatta. Lisätietoja diplomityön aiheen anomisesta saa osaston kansliasta.

Diplomityön tekoaikana valvojan tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus antaa selvityksensä työn edistymisestä. Vastaavasti valvoja voi pyytää opiskelijaa selvittämään työnsä edistymistä.

Diplomityö voidaan laatia myös kahden tai useamman opiskelijan ryhmätyönä. Tällöin opiskelijan on osoitettava itsenäinen osuutensa työstä ja hänen on esitettävä tietty osa ryhmätyöstä diplomityönään. Erikoistyö ei voi olla osa diplomityötä. Jos opis­kelija on tehnyt aiheeseen liittyvän erikoistyön, voi työselostuksen esittää diplomityön liitteenä tai viitteenä. Tällöin on käytävä ilmi, että kyseessä on jo arvosteltu opinnäyte.

Diplomityön teon määräajasta sopivat työn valvoja ja tekijä niin, että se on korkeintaan yksi vuosi (tutkintosääntö 13 §). Jos diplomityötä ei esitetä tarkastettavaksi määräaikaan mennessä, aihe raukeaa ja opiskelijan tu­lee hakea pääaineen professorilta yhtä kolmen kuukauden jatkoaikaa. Diplomityön määräaikaa määriteltä­essä on otettava huomioon työn edistymiseen vaikuttavat tekijät, esimerkiksi aineiston saantavuus. Mikäli työn etenemiselle tulee ylipääsemättömiä esteitä, kuten sairaus, voi opiskelija anoa osastoneuvostolta diplomityön viimeisen jättöpäivän siirtoa hakemuksella, jossa on työn valvojan puolto. Esimerkiksi työnantajan aiheuttamat "muut työkiireet" ei ole hyväksyttävä syy viimeisen jättöpäivän siirrolle.

Diplomityö laaditaan suomen tai ruotsin kielellä taikka opiskelijan hakemuksesta osaston hyväksymällä muulla kielellä.

Diplomityön kirjoittamiseen vieraalla kielellä on saatavana apua: opiskelija voi suorittaa opintojakson Vie-98.006 Diplomityö vieraalla kielellä ( 1 ov), joka perustuu henkilökohtaiseen neuvontaan. Kun aloitat diplomityön kirjoittamista, ota yhteyttä TKK:n kielikeskukseen.

Diplomityöhön sisältyy seminaariesitelmä tai vastaava esittelytilaisuus. Esitelmän ajankohdasta sovitaan valvojan kanssa. Tilaisuus on avoin muille opiskelijoille ja asiasta kiinnostuneille.

 

9.2 Kypsyysnäyte

Kypsyysnäytteellä osoitetaan tutkintoasetuksen 8 §:n mukaan suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä diplomityön alaan. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Koulusivistys yhdessä hyväksytyn kypsyysnäytteen kanssa osoittaa kyseisen kielen vaaditun hallitsemisen.

Kypsyysnäyte suoritetaan valvotussa koetilaisuudessa ennen diplomityön arvostelua. Kypsyysnäyte kirjoitetaan diplomityötä valvovan opettajan antamista aiheista (1-3 kpl) diplomityön alueelta. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä sivua.

Kypsyysnäytteen arvostelee diplomityötä valvoja opettaja sekä kieli-ja viestintäkeskuksen opettaja. Kypsyysnäytteestä annetaan arvosana hyväksytty tai hylätty. Kypsyysnäytteen suorituksen voi uusia.

Korkeakoulu määrää kypsyysnäytteestä silloin kun opiskelijalta ei vaadita kotimaisten kielten taitoa.

 

9.3 Diplomityön arvostelu

Diplomityön arvostelua ja hyväksymistä haetaan kirjallisesti osastoneuvostolta samalla kun diplomityö jätetään tarkastettavaksi.

Yksi diplomityö luovutetaan mustiin kansiin sidottuna osaston kansliaan ja toinen kappale toimitetaan työn valvojalle. Osastoneuvosto päättää diplomityön hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan perehdyttyään työn valvojan esitykseen.

Diplomityö arvostellaan arvosanoin 1-5. Tutkintotodistukseen merkitään diplomityön nimi ja arvosana sekä diplomityön val­voja ja mahdollinen ohjaaja. Diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua ensivaiheessa osastoneuvostolta ja tämän päätöksestä edelleen muutoksenhakulautakunnalta.

Diplomityö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä osastolla.

Diplomityön yhteydessä tehdyn keksinnön patentoimiskysymyksessä noudatetaan yleisen patenttilainsäädännön määräyksiä. Diplomityön tekijänoikeutta koskevissa kysymyksissä noudatetaan yleistä tekijänoikeuslainsäädäntöä. Diplomityön mahdollisesta julkaisemisesta sopivat tekijä, valvoja ja ohjaaja keskenään.

 

9.4 Selostuksen kirjoittaminen ja muotovaatimukset

Diplomityön ulkoasusta ei ole olemassa yhtenäistä käytäntöä. Ohjeita saa diplomityön valvojalta ja ohjaajalta.

Luettavaksi suositellaan

 

 

10 VALMISTUMINEN

10.1 Diplomityöhön ja valmistumiseen liittyviä ohjeita

Samanaikaisesti :

Lisäksi osaston kansliaan toimitetaan:

 

10.2 Tutkintotodistus

Suoritettuaan tutkintoon vaadittavat koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaiset opinnot, opiskelija voi pyytää tutkintotodistuksen.

Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä diplomityössään erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, mainitaan tutkintotodistuksessa, että tutkinto on suoritettu oivallisesti. Maininta oivallisesti voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin diplomityön opintoviikkomäärillä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4. Jos opintojakson arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa.

Korkeakoulun rehtori antaa tutkintotodistuksen juhlallisessa kahvitilaisuudessa, joita järjestetään kerran kuussa. Henkilö, joka ei voi osallistua tilaisuuteen, voi noutaa todistuksen opintoasiain toimistosta tilaisuuden jälkeen tai jättää valtakirjan opintoasiain toimistolle todistuksen vastaanottamista ja postittamista varten. Todistusta noudettaessa opiskelijan on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä.

Korkeakoulu antaa tutkintotodistukseen kansainväliseen käyttöön tarkoitetetun liitteen (Diploma Supplement), jossa annetaan riittävät tiedot korkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

 

 

11 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA

Teknillisen korkeakoulun myöntämään perustutkintoon voidaan hyväksyä rajoitetusti muissa yliopistoissa tai oppilaitoksissa suoritettuja opintoja. Teknistieteelliselle tutkinnolle asetetut tavoitteet tulee kuitenkin saavuttaa. Tästä vastaavat osastot ja koulutusohjelmat, ja siksi opiskelijan tulee saada osastoltaan lupa TKK:n ulkopuolisten opintojen liittämisestä tutkintoon.

 

11.1 Opintoyhteistyö muiden yliopistojen ja oppilaitosten kanssa

Opintoyhteistyön tarkoituksena on lisätä opiskelua yli yliopistorajojen ja helpottaa työelämän kannalta tarkoituksenmukaisten opintokokonaisuuksien suorittamista. TKK on mukana pääkaupunkiseudun joustavan opinto-oikeuden (JOO) yhteistyössä.

Siihen kuuluvat Helsingin seudun yliopistot

JOO-yhteistyön puitteissa tapahtuvan opiskelun maksaa opiskelijan kotiyliopisto. Tämän vuoksi JOO-opiskelijaksi haluavan on ensin saatava kotiyliopistonsa puolto haettaville opinnoille. Vastaanottava yliopisto myöntää opinto-oikeuden omien resurssiensa ja hakukäytäntöjensä mukaisesti. Osoitteesta http://www.helsinki.fi/joo löytyy lisätietoa pääkaupunkiseudun JOO-yhteistyöstä.

Teknillisellä korkeakoululla on opintoyhteistyösopimuksia myös Vaasan ja Jyväskylän yliopistojen kanssa. Näistä sopimuksista kiinnostuneet saavat lisätietoja opintoasian toimistosta Tuulikki Kaskelta, puh. 451 5554.

Erillisopintojen suoritusoikeutta voi hakea myös muista pääkaupunkiseudun ulkopuolisista korkeakouluista ja yliopistoista, joiden opintotoimistoista saa lisätietoja.

11.1.1 Opiskeluoikeuden hakeminen ja ilmoittautuminen opintoihin

Opiskelijan on itse haettava opiskeluoikeutta toisessa koulutusyksikössä. Hakuajat ja -käytännöt vaihtelevat ja niistä saa tietoja ao. korkeakouluista.

Erillisten opintojen suoritusoikeutta haetaan lomakkeella, joka löytyy osoitteesta http://www.hut.fi/Yksikot/Opintotoimisto/lomakkeet/joohake.PDF.

Mikäli erillisopinto-oikeutta haetaan jonkin yhteistyösopimuksen perusteella tai opinnot halutaan liittää suoritettavaan tutkintoon, tarvitaan hakemukseen oman osaston puolto.

Erillisiä opintoja suorittavan tulee ilmoittautua lukuvuosittain ainakin omaan yliopistoon sekä tavallisesti myös kohdeyliopistoon. Maksut suoritetaan kuitenkin vain omalle yliopistolle ja sen ylioppilaskunnalle.

11.1.2 Opintosuoritusten hyväksyminen tutkintoon

Muissa koulutusyksiköissä suoritettujen opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää opiskelijalle tutkintotodistuksen antava yliopisto.

TKK:n hallitus on 31.1.1989 tehnyt seuraavan yleispäätöksen muissa korkeakouluissa suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta:

  1. Opiskelijan suoritukset kotimaisessa korkeakoulussa hyväksytään täysimääräisenä tutkintoon edellyttäen, että opintosuunnitelma on vahvistettu laitoksella.
  2. Opintosuunnitelma laaditaan yhteistyössä asianomaisen professorin kanssa, joka myös hyväksyy suunnitelman.
  3. Päätöksen opintosuorituksen hyväksymisestä tekee asianomainen osastoneuvosto.
  4. Todistuksen myöntäminen TKK:sta edellyttää, että pääosa opinnoista diplomityö mukaan lukien on suoritettu Teknillisessä korkeakoulussa.
  5. Jos TKK tekee opintoyhteistyösopimuksen toisen korkeakoulun kanssa, noudatetaan edellä mainittuja periaatteita soveltuvin osin.

 

11.2 Opinnot ulkomailla

Teknillisen korkeakoulun kansainvälisten asiain toimisto palvelee kaikissa kansainväliseen opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Toimisto on avoinna ma-pe klo 9-11 ja se sijaitsee päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Tietoa opiskelusta ulkomailla löytyy toimiston ylläpitämiltä www-sivuilta osoitteesta http://www.hut.fi/Opinnot/KV.

Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO (Centre for International Mobility) palvelee ulkomaisista opinnoista kiinnostuneita. CIMOsta löytyy tietoa opiskelusta ja harjoittelusta yli 100 eri maassa. CIMOn www-palvelun osoite on http://www.cimo.fi ja tieto- ja neuvontapalvelun sähköpostiosoite cimoinfo@cimo.fi.

11.2.1 Ulkomaille opiskelemaan hakeutuminen

Automaatio- ja systeemitekniikan osasto panostaa siihen, että koulutusohjelmassa opiskelevat sisällyttäisivät opintoihinsa ulkomaisia jaksoja joko osana pääaineen opiskelua tai harjoittelua. Mahdollisuus opiskella ulkomailla kannattaa ottaa huomioon heti ensimmäistä opintosuunnitelmaa tehdessä. Teknillinen korkeakoulu on mukana lukuisissa kansainvälisissä opiskelijavaihto-ohjelmissa kuten SOKRATES (EU-maat), NORDTEK (Pohjoismaat) ja ISEP-US (Pohjois-Amerikka). TKK:n opiskelijan on mahdollista osallistua myös ns. ISEP-multilateraalivaihto-ohjelmaan, joka on tällä hetkellä suuntautunut lähinnä Latinalaisen Amerikan maihin. Myös muut alueet kuten Kanada tai Australia voivat olla mahdollisia ISEP-multilateraali-ohjelman kohteita. Lisäksi TKK on solminut useita kahdenkeskisiä sopimuksia eri maissa sijaitsevien yliopistojen kanssa.

Teknillisen korkeakoulun sopimuksiin perustuvaa opiskelijavaihtoa hoitaa korkeakoulun kansainvälisten asiain toimisto. Tietoa hakuajoista, kustannuksista ja rahoituksesta, kielitesteistä ja matkajärjestelyistä löytyy myös yksikön www-sivuilta osoitteesta: http://www.hut.fi/Opinnot/KV/.

Ulkomaisen opiskelupaikan voi järjestää myös itse. Tällöin on omatoimisesti hankittava tarvittavat tiedot sekä järjestettävä opiskelupaikka, asuminen ja rahoitus. Jos opiskelupaikan hankkii itse, opintosuunnitelmasta ja sen hyväksymisestä on aiheellista keskustella ajoissa ao. professorin kanssa.

Teknillinen korkeakoulu myöntää apurahoja ulkomaisia opintoja varten. Apurahojen myöntämisestä ja maksatuksesta huolehtii kansainvälisten asiain toimisto. Apurahoja voi hakea perustutkintoa TKK:ssa suorittava opiskelija. Stipendiä voivat hakea sekä TKK:n vaihto-ohjelmassa lähtevät että paikan itse hankkineet opiskelijat. Stipendejä voi hakea lokakuussa 2002 ja maaliskuussa 2003. Hakemusta varten tulee opiskelijalla olla opintosuunnitelma, todistus kielitaidosta sekä opintosuoritusote. Tarkempia tietoja stipendeistä löytyy osoitteesta http://www.hut.fi/Opinnot/KV/rahoitus.html. Apurahoja voi hakea myös itse eri säätiöiltä ja rahastoilta, jotka ilmoittavat hakuajoista mm. päivälehdissä.

11.2.2 IECAT-projektiin liittyvä opiskelijavaihto

Automaatio- ja systeemitekniikan osaston Automaatiotekniikan laboratorio on mukana kansainvälisessä IECAT -projektissa (Innovative Educational Concepts for Autonomous and Teleoperated Systems). IECAT on EU:n ja USA:n välisen koulutusyhteistyösopimuksen puitteissa toimiva projekti, joka kehittää virtuaalista opetuslaboratoriota jäsenyliopistojensa käyttöön. Projekti sisältää myös opiskelija- ja opettajavaihdon. Opiskelijavaihto-ohjelma on tarkoitettu erityisesti mekatroniikkaan ja robotiikkaan suuntautuneille opiskelijoille ja pääsääntöisesti kohdeyliopistossa on tarkoitus tehdä joko diplomityö tai projektitöitä. Automaatiotekniikan laboratorion lisäksi IECAT-projektiin kuuluvat seuraavat korkeakoulut/yliopistot: Fachhochschule Ravensburg-Weingarten (Saksa), Universdidad Carlos III (Espanja), Ohio University, University of Colorado ja Utah State University.

Opinnot ulkomaisessa korkeakoulussa voi aloittaa sekä syys- että kevätlukukauden alussa. Lisätietoja IECAT-projektista saa osoittesta: http://www.automation.hut.fi/iecat/, prof. Aarne Halmeelta (aarne.halme@hut.fi) ja Jere Knuuttilalta (jere.knuuttila@hut.fi).

11.2.3 Ulkomaisten opintojen hyväksilukeminen tutkintoon

Kaikilta TKK:n opiskelijavaihto-ohjelmissa lähteviltä opiskelijoilta sekä opiskelijoilta, joille myönnetään TKK:n stipendi ulkomaisia opintoja varten, edellytetään opintosuunnitelma ennen ulkomaille lähtöä. Opiskelija laatii suunnitelman ulkomailla suoritettavaksi aiotuista opinnoista joko englanniksi tai vastaanottavan maan tai yliopiston opetuskielellä. TKK:n professorin tulee hyväksyä suunnitelma. Näin varmistetaan, että opiskelija voi palattuaan hyväksilukea ulkomaiset opinnot mahdollisimman helposti ja yksinkertaisesti.

Korkeakoulun hallitus on 31.1.1989 tehnyt seuraavan yleispäätöksen ulkomaisten opintosuoritusten hyväksymisestä osaksi tutkintoa sekä hyväksymisessä noudatettavasta menettelystä:

  1. Opiskelijan suoritukset ulkomaisessa korkeakoulussa hyväksytään täysimääräisenä tutkintoon edellyttäen, että pääpiirteittäinen opintosuunnitelma on vahvistettu laitoksella.
  2. Opintosuunnitelma laaditaan yhteistyössä asianomaisen professorin kanssa, jonka tulee se hyväksyä.
  3. Päätöksen ulkomaisten opintosuoritusten hyväksymisestä tekee asianomainen osastoneuvosto.
  4. Jos Teknillinen korkeakoulu tekee yhteistyösopimuksen ulkomaisen korkeakoulun kanssa, noudatetaan edellä mainittuja periaatteita soveltuvin osin.

Lisätietoja ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon saa opintojen suunnittelijalta.

 

 

12 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS JA TÄYDENTÄVÄT OPINNOT

12.1 Avoin yliopisto-opetus

Teknillisen korkeakoulun järjestämä Avoin yliopisto-opetus tarjoaa mahdollisuuden teknillisen alan korkeakouluopintoihin pohjakoulutuksesta riippumatta. Avoimen yliopiston järjestämät opintojaksot vastaavat täysin TKK:n perusopetusta. Opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan iltaisin, siten että myös työssäkäyvät pystyvät osallistumaan opetukseen. Korkeakoulu järjestää avointa yliopisto-opetusta Otaniemen lisäksi Lahdessa ja Jyväskylässä.

Opetukseen ilmoittaudutaan avoimen yliopiston toimistossa erikseen ilmoitettuina ajankohtina. Avoimen yliopiston kursseille otetaan opiskelijat ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautua voi henkilökohtaisesti tai edustajan välityksellä. Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot viedään TKK:n opintorekisteriin.

Avoimen yliopiston maksut:
Itseopiskelutentti: 35 euroa
Opintojakso 1-3 ov: 60 euroa
Opintojakso 4- ov: 100 euroa
Opintokokonaisuus 15-20 ov: 350 euroa
Verkkokurssi: 100 euroa

Maksut maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä ja niillä katetaan opintoasiainhallinnosta aiheutuvat kustannukset. Perustellusta syystä opintojakso voi olla myös eri hintainen. Opetusmonisteista ja muista opintojaksoilla käytettävästä materiaalista peritään maksu erikseen.

Avoimen yliopiston järjestämä kesäopetus on TKK:n läsnäoleville perusopiskelijoille maksutonta. Lukukausien aikana perusopiskelijat maksavat normaalin Avoimen yliopiston opintomaksun.

Avoimen yliopiston toimisto sijaitsee TKK:n koulutuskeskus Dipolissa huoneessa 13. Tiedot opetustarjonnasta, lukujärjestyksistä ja ilmoittautumisajoista löytyvät Internetistä osoitteesta http://www.avoin.hut.fi. Lisätietoja saa myös puhelimitse numerosta 451 4485 ja sähköpostitse osoitteella avoinyo@hut.fi.

 

12.2 Täydentävät opinnot

Suomessa diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaneella on korkeakoulun tutkintosäännön mukaan oikeus täydentää opintojaan suorittamalla TKK:n opetussuunnitelmaan kuuluvia opintoja. Täydentävien opintojen suorittamiseksi on anottava korkeakoululta opinto-oikeutta, joka on maksullinen.

Opinto-oikeutta haetaan Erillisten opintojen suoritusoikeutta koskeva hakemus -lomakkeella. Sen saa opintoasiain toimiston kansliasta ja sen voi myös tulostaa osoitteesta: http://www.hut.fi/Yksikot/Opintotoimisto/lomakkeet/joohake.PDF

 

 

13 TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS

Teknillisessä korkeakoulussa tieteellisiä jatkotutkintoja ovat tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot.

Tekniikan lisensiaatin tutkinnon ohjeellinen laajuus on 80 opintoviikkoa, josta lisensiaatintutkimuksen osuus on 35 opintoviikkoa. Tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin laajuus on 160 opintoviikkoa, josta väitöskirjan osuus on 115 opintoviikkoa. Lisäksi lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin kuuluu pääaineen (25-30 ov), sen tutkimusalaa tukevan sivuaine(id)en opintoja (10-15 ov) sekä tieteellisiä yleisopintoja (0-10 ov).

Tieteelliseen jatkokoulutukseen voidaan valita henkilö, jolla on teknistieteellinen ylempi korkeakoulututkinto. Jatkokoulutukseen voidaan ottaa myös edellyttäen, että rehtori toteaa osaston lausunnon perusteella muun vastaavantasoisen tutkinnon antavan tieteelliseen jatkokoulutukseen riittävät valmiudet.

Harkitessaan jatko-opintojen aloittamista opiskelijan tulee ottaa yhteyttä pää- ja sivuaineiden professoreihin ja tarkistaa, että edellytykset opintojen aloittamiseen ovat olemassa. Hakemus jatko-opiskelijaksi hyväksymiseksi jätetään sille osastolle, johon opintojen pääaineesta vastaava professuuri kuuluu.

Osasto voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Jatko-opintojen pääaineen esitietoina vaaditaan teknistieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon vastaavat pääaineopinnot vähintään arvosanalla hyvä (3) tai muutoin hankitut vastaavat tiedot. Jatko-opintojen sivuaineen esitietoina vaaditaan teknistieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon vastaavat sivuaineopinnot vähintään arvosanalla hyvä (3) tai muutoin hankitut vastaavat tiedot. Tarkempia tietoja jatko-opinnoista voi kysyä osastojen opintojen suunnittelijoilta.

 

 

14 TYÖNHAKUUN JA URAAN LIITTYVÄT PALVELUT

14.1 Rekrytointipalvelut

Osana Innovaatiokeskusta Rekrytointipalveluiden tavoitteena on edistää TKK:n opiskelijoiden sijoittumista työelämään. Rekrytointipalvelut järjestää erilaisia rekrytointitapahtumia ja välittää työpaikkoja. Uuden työnantajan voi löytää myös kirjautumalla CV-tietokantaan. Rekrytointipalvelut sijaitsee Innopoli 2: ssa ja palvelee kaikissa työnhakuun liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoja rekrytointipalvelut@hut.fi, 451 4701 tai http://www.hut.fi/Yksikot/Rekrytointi.

 

14.2 Harjoitteluasiat

Teknillisen korkeakoulun harjoitteluyksikköön kuuluvat suunnittelija, IAESTE- ja Leonardo -koordinaattiorit, osastojen harjoitteluneuvojat sekä yritysyhteistyö -koordinaattorit. Heidän tehtävänään on edesauttaa opiskelijoiden harjoittelua välittämällä kotimaisia ja kansainvälisiä harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja ja sekä neuvomalla opiskelijoita harjoitteluun liittyvissä asioissa. Lisätietoja: harjoittelu@hut.fi, 451 2067 tai http://www.hut.fi/Opinnot/Harjoittelu/

 

14.3 Uraneuvonta

Uraneuvonta tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa opiskelijoille, vastavalmistuneille ja jatko-opiskelijoille sekä järjestää työnhakuun ja työelämävalmiuksiinliittyvää koulutusta. Korkeakoulun uraneuvonta on toteutettu yhteistyössä työhallinnon kanssa.

Lisätietoja psykologi Riitta Hoikkala-Holm, puh. 451 4702 tai http://www.hut.fi/Yksikot/Rekrytointi/uraneuvonta.html.

 

14.4 Alumnitoiminta

Alumnitoiminta tarkoittaa TKK:sta valmistuneiden henkilöiden (alumnien) ja TKK:n välisten suhteiden hoitamista. Alumniyksikön tehtäviin kuuluu mm. alumnitietokannan ylläpitäminen, TKK:n tapahtumista tiedottaminen, alumneille suunnattujen tapahtumien ja palveluiden tarjoaminen sekä mentorointiohjelman koordinointi. Lisätietoja alumnikoordinaattori Mari Talpila 451 4675 tai http://www.hut.fi/Yksikot/Alumni/