Siirry pääsisältöön

Aiheet Kevät 2008

Automaatiotekniikka

Panu Harmo

1. Kotiautomaatioon varautuminen (Varaus Juuso Kinnunen)

Ikäihmisten kotona asumista voidaan avustaa monipuolisilla palveluilla ja niitä tukevilla teknisillä ratkaisuilla. Rakennusten ja kotien automaatiolla pyritään myös energian säästöön, sisäilmaston laadun parantamiseen sekä yleiseen viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Erilaiset uudet tekniset ratkaisut on helpoiten toteutettavissa, jos asuntojen suunnittelussa ja korjausten yhteydessä on jo otettu huomioon mahdollisten tulevien järjestelmien asettamat tarpeet.

Kodin asumisen turvallisuutta ja viihtyvyyttä tukevia järjestelmiä ovat mm. erilaiset hälytysjärjestelmät (palo-, murto- ja vesivahinkohälytykset, turvapuhelimet, asukkaan aktiivisuuden seuranta), muistutusjärjestelmät (hellavahti, lääkemuistuttaja, kalenterit, jne.), kommunikointijärjestelmät (videopuhelimet, monitoimi-TV:t, chat-keskustelujärjestelmät, jne.) sekä fyysistä selviämistä tukevat järjestelmät ja laitteet (liikkumisen tuki, nousevat ja laskevat pöytätasot ja hyllyt, nousemisen tuet, jne.).

Näiden järjestelmien toteuttaminen kustannustehokkaasti helpottuu hyvin suunnitellulla kaapelointi- ja tilaratkaisuilla. Vaikka monissa järjestelmissä voidaankin jo siirtyä langattomiin ratkaisuihin, niin kaapeloinnin tarve ei kokonaan katoa. Jotkut anturit ja laitteet kannattaa asentaa asuntoon aina peruskorjausten yhteydessä.

Jotta laitteet on helppo ottaa käyttöön niiden tulisi olla mahdollisimman hyvin keskenään yhteensopivia ja niiden tiedonvälityksen pitäisi olla yleisesti hyväksyttyjen standardien mukaisia. Uusia taloautomaation standardeja ja niiden asettamia vaatimuksia rakentamiselle on tarpeellista selvittää ennen niiden laajaa käyttöönottoa.

Tämän kandidaattityön tavoitteena on selvittää uusien järjestelmien käytöönottoa tukevien toimenpiden mahdollisuutta asuntotuotannossa sekä vanhoja asuntoja korjauksissa.

2. Älykkäät ja monitoimiset huonekalut ja kalusteet

Elektroniikan, digitaalitekniikan ja mekaniikan viimeaikainen kehitys, hintojen lasku, toimintojen monipuolistuminen, mittausten parantuminen ja kaiken digitalisoituminen on tehnyt mahdolliseksi erialisten automaattisten tai mekanisoitujen kalusteiden ja huonekalujen tuottamisen.

Paljon käytettyjät tuotteita ovat moottoroidut sängyt, ovet, ikkunat ja kaihtimet. Näiden lisäksi on olemassa joukko asumisen esteettömyyttä (myös toimitarajoitteisille henkilöille sopivat) avustavia ratkaisuja, kuten nousevia ja laskevia hyllyjä ja pöytätasoja sekä saunan lauteita. Tuoli voi avustaa siltä nousemista motoroidulla istuintyynyllä tai valon suuntausta voidaan muuttaa esim. äänikomennoilla.

Tässä työssä on tarkoitus kartoittaa käytössä olevat älykkäät ja monitoimiset huonekalut ja kalusteet sekä selvittää uusia ratkaisujen tarvetta ja kehitellä tältä pohjalta uusia ideoita.

3. Kotien ja rakennusten ohjaus ja käyttöliittymät

Rakennukset, rakennusten tekniset järjestelmät ja rakennuksissa olevat järjestelmät palvelevat meitä meidän jokapäiväisessä elämässämme, asumisessa ja työnteossa.

Rakennusten järjestelmät hoitavat asumisen ja työpaikan ”peruspalvelut”: lämpö, vesi, ilmanvaihto, sähkö, ja tietoliikenne. Rakennusten sisällä olevat erilliset koti- tai toimistojärjestelmät tarjoavat erikoistuneempia palveluita kuten viihdepalvelut (äänentoisto, TV, video, pelit), kommunikointi (puhelin, videopuhelut, chat, tekstiviestit), turvapalveluita (murto-, palo- ja vesivahinkohälytykset, vanhusten turvarannekkeet), kodinhoitopalveluita (pyykkikoneet, astianpesukoneet, ruuan valmistus, kylmäsäilytys, etc.).

Nämä järjestelmät ovat tänä päivänä erikseen käytettäviä ja ohjattavia. Niissä on suuri joukko erilaisia käyttöliittymiä ja automaattisia ja puoliautomaattisia toimintoja. Käyttöliittyminä on pääasiassa erilaisia kääntö- ja painokytkimiä ja merkkivaloja. IR- ja RF-kaukosäätimet ovat yleisiä mm. viihdejärjestelmien ohjauksessa. Joissain tapauksissa matkapuhelin voi toimia kodin järjestelmien käyttöliittymänä. Tällöin ohjaus hoituu yleensä myös kodin ulkopuolelta. Rakennusautomaatiossa PC-tietokone toimii yleensä valvomona.

Tässä työssä on tarkoitus kartoittaa kodin ja rakennusten olemassa olevia käyttöliittymiä, niiden yleisyyttä ja hyviä ja huonoja puolia. Kaupallisten ratkaisujen lisäksi etsitään tutkimuslaitoksista ja yliopistoista kehitteillä olevia ideoita ja ratkaisuja rakennusten käyttöliittymistä.

Energian säästö on taas nostettu keskeiseksi rakennusten kehityskohteeksi. Työssä tulee etsiä erilaisia ratkaisuja energian säästöön ja kartoittaa niiden käyttöliittymiä.

Mikko Heikkilä

4. Puheentunnistusjärjestelmien nykytila (Varattu Mikko Seppälä)

* Olemassa olevat tuotteet ja niiden speksit (tekniset tiedot, järjestelmävaatimukset, hinnat, tms.)
* Tieteelliset julkaisut aihealueesta
* Testit
Tarkoitus on kartoittaa olemassa olevat puheentunnistusjärjestelmät. Polttopisteenä sovellukset, jotka sopivat robottien käyttöliittymiksi. Kartoituksessa tulee selvittää järjestelmien tarkat spesifikaatiot sekä järjestelmävaatimukset sekä mahdollinen hinta. Tunnistustarkkuus, sanastot sekä ohjelmointirajapinnat ovat tärkeitä kiintopisteitä.

5. Interaktio ihmisen ja robotin välillä (Varaus Akseli Korhonen)

Mika Vainio

6. Microsoft ja kaverit robotiikan ihmeellisessä maailmassa (Juho Pentikäinen)

Työssä tehdään kattava kirjallisuusselvitys viime vuosina alkaneesta kehityksestä jossa tieto- ja tietoliikennetekniikkayritykset Microsoft etunenässä ovat panostamassa suuria summia tulevaisuuden palvelurobotiikkaan. Selvityksessä tulee analysoida yritysten valitsemat strategiat ja esittää kerätyn tiedon pohjalta ennuste lähivuosien tapahtumista.

7. Parviäly robotiikassa (Varattu Tuomas Ilola ja Martti Riuttamäki)

Työssä tehdään kattava kirjallisuusselvitys luonnosta peräisin olevan parviälyn (engl. swarm intelligence) soveltamisesta nykypäivän robotiikassa. Tavoitteena on kartoittaa olemassa olevat järjestelmät ja analysoida niiden heikkoudet ja vahvuudet.

8. Robotit militäärisovelluksissa (Varattu Otso Palonen ja Lauri Hintsala)

Jari Saarinen

9. Ihminen - robotti vuorovaikutus (monimutkaisten tehtävien suorittamisessa)

Koneiden automatisoituessa Ihmisen ja koneen välinen liityntä on yhä enemmän muuttumassa ihmisen ja koneen väliseksi vuorovaikutukseksi. Samalla koneen käyttäminen muuttuu olleellisesti: Koneella ei tehdä töitä, vaan sen kanssa tehdään töitä. Aihe on uusi ja varsinaisia kaupallisia sovelluksia ei varmasti löydy. Tutkimusalueella kuitenkin pikkuhiljaa on edetty asteelle, jossa voidaan sanoa, että ihmisen ja koneen välillä on vuorovaikutusta.

Tässä työssä tehdään kirjallisuusselvitys siitä, mikä on tämän alueen tilanne kenttä-ja palvelurobottikan alla. Työn tarkempi määrittely käydään ohjaajan kanssa yhdessä.

Sami Terho

10. Lyhyen kantaman radiotaajuustutkien käyttö liikkuvissa koneissa (Varattu Petri Pyykkö)

Työssä tutkitaan tutkien käyttöä erilaisissa liikkuvissa sovelluksissa. Työssä keskitytään tutkiin, joiden kantaman suuruusluokka on kymmeniä metrejä, eli niillä tarkkaillaan aivan lähiympäristöä. Tutkimuksen pääpaino on tutkissa, joiden keila on suhteellisen kapea. Työssä on tarkoitus selvittää erilaisia laitteistoja ja sovelluskohteita, joissa tällaisia tutkia on käytetty. Työ sisältää sekä tieteellisten tutkimusten että kaupallisten sovellusten selvitystä.

Autonomiset järjestelmät

Mikko Miettinen

1. Laserskannerit metsätalouden sovellutuksissa

- 3D- ja 2D-laserskannereiden ominaisuudet ja käyttökohteet - Metsikön mittaaminen ja kartoittaminen laserskannereilla - Ilmasta sekä maasta laserskannereilla tehtävät mittaus ja kartoitustoimenpiteet - Yksittäisten puiden/tukkien mittaaminen metsässä ja sahalla

Timo Oksanen

2. Paikannusjärjestelmät, ajon opastus ja automaattiajo maataloussovellutuksissa

- Maatalouden Autoguidance-järjestelmät - Ominaisuudet ja tulevaisuuden näkymät - Globaalit ja lokaalit paikannusjärjestelmät

Matti Öhman

3. Model Driven Development (MDD) of Embedded Systems – development process and supporting software tools / Sulautettujen järjestelmien malliohjattu suunnittelu – kehitysprosessi ja sitä tukevat ohjelmistotyökalut (Varattu Markus Hartikainen)

Comparison of MDD features in Rhapsody, LabView and Matlab/SIMULINK. Rhapsody, LabView ja Matlab/SIMULINK MDD-ominaisuuksien vertailu. - Requirements management / vaatimusten hallinta - Modeling and simulation / mallintaminen ja simulointi - Code generation / koodin generointi - Testing / testaus

4. XML automaatiossa - sovellutukset, työkalut ja tekniikat

- Esimerkkejä XML:n käytöstä automaatiosovellutuksista
- Valmiita XML-työkaluja (editorit, validaattorit, parserit, generaattorit, jne)
- XML teknologiat (DTD, XML-skema, DSD, jne)

Systeemitekniikka

Petri Hänninen

1. AER (Address event representation) Kamerat (Varaus Johannes Saarinen)

Työssä tutustutaan AER-kameroiden tekniikkaan, käyttökohteisiin, etuihin ja haittoihin. Löydetyn tiedon pohjalta verrataan AER-tekniikkaa ja perinteistä tekniikkaa erilaisissa käyttöympäristöissä, esim. langattomana anturina ja 3d-tekniikassa. Lisäksi tutustutaan kehitettyihin ja kaupallisiin tuotteisiin ja arvioidaan niiden toimivuutta ja suorituskykyä kerätyn tiedon valossa. Tuotoksena syntyy kirjallisuustutkimus AER-kameroiden tekniikasta ja käyttökohteista joka pitää sisällään myös katsauksen markkinoilla oleviin laitteisiin.

2. Kirurgiset robotit (Varaus Lasse Kankaanranta)

Työssä perehdytään robotteihin kirurgian apuvälineistönä. Tutkimuksessa etsitään sekä valmiita käytössä olevia tuotteita että kehitysasteella olevia laitteita ja kartoitetaan yleisiä vaatimuksia robotiikalle kirurgian apuvälineenä. Löydettyjen laitteistojen tekniikkaa ja toimintaperiaatetta selvitetään ja vertaillaan muihin. (Esim. koon, tarkkuuden, nopeuden, turvallisuuden, itsenäisyyden ym. osalta) Tuotoksena katsaus kirurgiassa käytettävän robotiikan vaatimuksiin sekä tämän hetken tutkimukseen ja kaupallisiiin tuotteisiin. Mikäli oppilas tahtoo, aihetta voidaan rajata kapeammaksi ja siten mahdollistaa kiinnostavan aihealueen syvempi selvittäminen.

3. Säästävä kirurgia (Minimum invasive surgery) (Varaus Ossi Koivula)

Työssä tutustutaan MIS-tekniikoihin ja laitteisiin. Tutustutaan kaupallistettuihin ja käytössä oleviin sekä kehittelyasteella oleviin laitteisiin. Tuotoksena katsaus säästävässä kirurgiassa käytettäviin menetelmiin ja laitteisiin. Vertaileva tutkimus laitteiden soveltuvuudesta erilaisiin tarkoituksiin. Biologiset anturit mobiilissa in-vivo diagnostiikassa Työssä kartoitetaan mahdollisuuksia käyttää biologisia antureita haastavassa ympäristössä. (Energiarajoitus, turvallisuus, langattomuus, pieni koko). Työn ensimmäinen vaihe on tutkia millaisia biologisia antureita on tällä hetkellä toteutettu/mahdollista toteuttaa. Toisena vaiheena on tutkia löydettyjen antureiden soveltuvuutta em. ympäristössä. Tuotoksena tutkimus jossa esitellään biologisten antureiden toiminta- ja valmistusperiaatteet sekä rajoitukset. Lisäksi vertaileva tutkimus ja yhteenveto tekniikoiden soveltuvuudesta mobiiliin in-vivo –diagnostiikkaan.

4. Biologiset anturit mobiilissa in-vivo diagnostiikassa (Varaus Petri Horttanainen)

Työssä kartoitetaan mahdollisuuksia käyttää biologisia antureita haastavassa ympäristössä. (Energiarajoitus, turvallisuus, langattomuus, pieni koko). Työn ensimmäinen vaihe on tutkia millaisia biologisia antureita on tällä hetkellä toteutettu/mahdollista toteuttaa. Toisena vaiheena on tutkia löydettyjen antureiden soveltuvuutta em. ympäristössä. Tuotoksena tutkimus jossa esitellään biologisten antureiden toiminta- ja valmistusperiaatteet sekä rajoitukset. Lisäksi vertaileva tutkimus ja yhteenveto tekniikoiden soveltuvuudesta mobiiliin in-vivo –diagnostiikkaan.

Veikko Sariola

5. Mikroskooppisten kappaleiden itseorganisoituvuus (Varaus Teemu Pekkanen)

Työssä selvitetään eri menetelmiä yhdistellä mikroskooppisia kappaleita isommiksi kokonaisuuksiksi käyttäen itseorganisoituvuutta esimerkiksi vedessä (fluidic self-assembly) tai pienillä pisaroilla (capillary self-assembly). Myös muita menetelmiä voidaan sisällyttää työhön vertailun vuoksi. Työssä keskitytään kappaleisiin, joiden dimensiot ovat noin 1µm - 10mm, eli aiheen ulkopuolelle rajataan tarkoituksella molekyylitason itseorganisoituvuus ja makroskooppisten kappaleiden itseorganisoituvuus.

Työssä tulisi vertailla eri menetelmien toimintaperiaatteita ja soveltuvuutta teolliseen tuotantoon. Soveltuvuutta voidaan arvioida esimerkiksi menetelmien tuotolla (yield), operaatioon ja sen valmisteluun kuluvalla ajalla, erikoisvaatimuksilla kappaleilta (esim. pinnoitteet tai pinnan ominaisuudet) ja yhdisteltyjen rakenteiden monimutkaisuudella. Asiaa on hyvä valoittaa käytännön esimerkeillä valmistusprosesseista, joissa kyseisiä menetelmiä on sovellettu. Työn lopputuloksena syntyy suositus, milloin ja mitä menetelmää voitaisiin soveltaa.

Jani Kaartinen

6. Louhitun kiviaineksen mineraalipitoisuuden mittausmenetelmät (Varattu Petri Malkamäki)

Tyypillinen kaivosprosessi voidaan kahteen päähaaraan: Ensimmäinen vaihe on kaivoksessa tapahtuva louhinta sekä mahdollinen murskaus ja toinen on jatkojalostusprosessi. Malmin siirtoketju näiden vaiheiden välillä sisältää ainakin kuljettimia ja siiloja, jotka aiheuttavat viivettä. Jos tuotantoketjun alkuvaiheesta olisi saatavilla kosketukseton online-mittaus kiviaineksen mineraalipitoisuudesta, olisi siitä hyötyä kummallekin prosessin haaralle. Tässä työssä perehdytään olemassa oleviin laitteisiin ja menetelmiin kiviaineksen mineraalipitoisuuden mittaamiseksi. Työ tehdään kirjallisuusselvityksenä, jonka pääpaino on kosketuksettomissa kuljettimen päältä tehdyissä mittauksissa.

7. Konenäkömenetelmät kaivosteollisuudessa (Varattu Eero Vesaoja)

Erilaiset konenäkösovellukset ovat yleistyneet kiihtyvällä vauhdilla kameroiden ja tietokoneiden kehityksen myötä. Nykyisin järjestelmien tekniset ominaisuudet mahdollistavat yhä useammin reaaliaikaisen konenäkösovelluksen kehittämisen järkevällä hinnalla. Tässä työssä perehdytään olemassa oleviin konenäkösovelluksiin kaivosteollisuuden piirissä ja pyritään arvioimaan niiden merkitystä kokonaisuuden kannalta.

8. Solujen laskennan automatisointi (Varattu Antti Toivonen)

Solujen ominaisuuksia tutkitaan lääketieteessä värjäysmenetelmillä, jotka perustuvat siihen, että tutkittavan piirteen suhteen erilaiset solut värjäytyvät eri tavoin. Tavallisesti värjäytyneiden solujen määrä lasketaan mikroskooppikuvista käsin. Tämä on kuitenkin erittäin aikaavievää, ja lisäksi aiheuttaa tuloksiin systemaattisia (eri laskijat) ja satunnaisia (laskijan vireystila) virheitä. Työssä selvitetään kirjallisuudesta solujen laskennan automatisointiin soveltuvia menetelmiä. Työhön voidaan opiskelijan halukkuuden niin vaatiessa sisällyttää kokeellinen osuus, jossa toteutetaan Matlab-ohjelmistolla jokin laskenta-algoritmi.

Mikael Pohjola

1. Estimointi ja säätö tietoliikennerajoitetuissa järjestelmissä (Varaus Kalle Torkkeli)

Automaation tietotekniikka

Pekka Aarnio

1. Toimintaprosessien automatisointi ja prosessitietoiset järjestelmät (Process aware systems) (Varaus Eero Norri)

Liiketoimintaprosesseja ja ryhmätyöskentelyn toimintaprosesseja pyritään nykyisin tehostamaan mallintamalla ja automatisoimalla ainakin osa niiden vaiheista. Prosessimallit voidaan kääntää suoritettavaksi koodiksi (esim BPEL), joka voidaan ajaa järjestelmän work-flow engine:ssä, joka kuuluu osana prosessitietoisen (Process aware) järjestelmän arkkitehtuuriin. Prosessitietoisuutta tarvitaan monissa ryhmätyöskentelyn ja projektinhallinnan (Collaborative software, groupware) työkaluissa ja sovelluksissa. Tässä työssä on tarkoitus keskittyä näiden ryhmätyöskentelyn ja yhteistoiminta ohjelmistojen arkkitehtuureihin, eri sovellusalueiden toteutuksiin ja ominaisuuksiin sekä niissä käytettäviin prosessikieliin kuten BPEL. Tarkasteltavia sovellusalueita voivat olla esim Knowledge management, creation, sharing sekä Collaborative project management. Tärkeimmät aihealueen standardit (esim. wfms) kuuluvat myös työn aihealueeseen. (Huom: SOA sekä Web-sovellukset eivät kuulu työn piiriin).

2. Älykkäät kenttälaitteet, kunnonvalvonta ja prognoosit

3. Etämonitoroinnin tietomallit / OPC-UA (Juho Cederström)

OPC UA (Unified Architecture) on standardiehdotus, jota useimmat automaatioalan ohjelmistovalmistajat tukevat yhtenä rintamana. Tekniikkaa suunnitellaan korvaajaksi Microsoftin DCOM-tekniikkaan pohjutuville OPC-määrittelyille. XML-tekniikoihin ja web-palveluihin nojaava uusi standardiehdotus laajentaa mutta myös yhtenäistää tietorakenteita määrittelemällä profiileita ja informaatiomalleja. Työn aiheena olisi tutkia UA:n tuomia parannuksia informaation mallinnukseen sekä esimerkkien kautta vertailla tapoja mallintaa kenttälaitteiden etämonitoroinnissa valitettävää mittausdataa.

Lisätietoja: http://www.opcfoundation.org/Default.aspx/01_about/UA.asp?MID=AboutOPC

Ilkka Seilonen & Raimo Nikkilä

4. Tietämyksen hallinta teollisissa sovelluksissa: Käyttäjävaatimuksia ja tekniikoita (engl. Knowledge management in industrial applications: User requirements and technologies)

Tietämyksenhallinta on aihepiiri, joka käsittelee perinteistä (esim. tietokantoihin talletettua) tietoa hankalammin hahmotettavan ns. tietämyksen käsittelyä yrityksen liiketoimintaprosesseissa ja näitä tukevien tietojärjestelmien kehittelyä. Tietämystä voidaan tallentaa esim. dokumenttien, web-sivujen ja sähköpostien muodossa, mikä tekee sen hallinnasta hankalaa. Tämä aihe on kuitenkin arvioitu merkittäväksi kehityskohteeksi myös teollisuuden sovelluksissa, esim. jopa prosessiautomaatiojärjestelmien yhteydessä.

Työn tarkoituksena on tehdä kirjallisuusselvitys tietämyksenhallinnan nykytilasta teollisissa sovelluksissa. Erityisesti tulisi vastata seuraaviin kysymyksiin: mikälaisiin käyttäjien tarpeisiin erilaisissa sovelluksissa on pyritty vastaamaan ja minkälaisiin teknisiin ratkaisuihin olemassa olevat järjestelmät perustuvat. Lisäksi voisi olla mielenkiintoista selvittää, tarjoavatko ns. semanttisen webin tekniikat tulevaisuudessa hyödyllisiä tekniikoita tällaisten sovellusten tekemiseen.

Viestintätekniikka

Janne Kalliola

1. Kuvasignaalin prosessointi kamerapuhelimissa (Haastava)

Mobiilikameroidn kuvanlaatua rajoittaa esimerkiksi sensoreiden pieni koko. Tästä syystä kameramoduulissa tehdään paljon kuvankäsittelyä. Tarkastele käsittelyoperaatioita ja niiden toteutusta (hakusanavihjeitä: "image processing pipeline (ipp)", "image signal processing (isp)"

2. Muistivärit

Selvitä krijallisuuden perusteella mitä ihmisen värimuistista tiedetään ja miten muistivärejä hyödynnetään eri sovelluksissa

3. Näyttöjen luettavuus (Varattu Jani Viitanen)

Tarkastele tämän vuosituhannen kirjallisuutta näyttöjen luettavuudesta näyttöjen teknisten parametrien ja luettavuuden mittausmenetelmien kannalta.

4. Mobiilien palveluiden hyväksymismallit

Hyväksymismallit ("adoption models") ovat muodostuneet omaksi tutkimusalueeksi. Tarkastele mallien perusteita, niiden laadinnan aineistohankintaa, mallisovituksen menetelmiä ja saatuja tuloksia mobiileista palveluista.

5. Mobiilin oppimisen tutkimuskysymykset

Mobiili oppiminen on kiinnostava kehittyvä alue. Selvitä kirjallisuuden avulla minkälaista tutkimusproblematiikkaa aihealueeseen liittyy.

6. Ongelmat ja tehtävät tiedonhaussa

Tiedonhaussa tavoitteena on jonkin ongelman ratkaisu ja tehtävän suorittaminen. Mitä tarkoitetaan käsitteellä tehtävä (task) tiedonhaussa? Minkälaisia dimensioita ja vaiheita tehtävissä voidaan kirjallisuuden mukaan erottaa? Tutustu erityyppisiin tehtäväluokitteluihin ja laadi kirjallisuuskatsaus tieteellisten artikkelien pohjalta.

7. Paikkaontologioiden käyttäminen semanttisessa webissä (Varaus Kimmo Puputti)

8. Tekstiaineiston automaattinen sisällönkuvailu

9. Semanttisen webin kyselykielet (Varaus Hannu Lyytikäinen)

10. Sääntöjärjestelmät ja semanttinen web (varaus Juho Autio)

11. Digitaalikameran käyttö kolorimetrinä

Perinteisesti fysikaaliset väriarvot mitataan spektrofotometrillä tai kolorimetrillä. Tällöin mittaukset ovat kuitenkin aina luonteeltaan pistemittauksia. Tarkastele kirjallisuuden perusteella eri menetelmiä muuntaa digitaalikamera kolorimetriksi.

12. Automaattinen kuvan annotointi (Mahdollisesti haastava)

Tarkastele kirjallisuudessa esitettyjä lähestymistapoja ja menetelmiä, joilla kuva-aineistoja voidaan arkistoida ilman manuaalista asiasanoitusta. Mahdollisuuksien mukaan luo kriteeristö ja toteuta sen mukaan saatavilla olevien ohjelmien testausta.

13. Kuvien kytkeminen sisällön ja metatiedon perusteella

Microsoft on toteuttanut ohjelmiston (Photosynth-ohjelmisto ja Seadragon-teknologia), jolla voidaan luoda moniulotteisia avaruuksia verkosta löydettävistä kuvista niitä yhdistelemällä, käytettävissä olevaan metatietoon pohjautuen. Katso video osoitteessa http://www.ted.com/index.php/talks/view/id/129. Tarkastele kirjallisuuden perusteella tapoja kytkeä kuvia yhteen sekä kuvien sisällön että kuviin liittyvän metatiedon perusteella.

14. Syötteet ja syndikointi (Varaus Sakari Ratilainen)

Web-sivustojen muutoksista ja päivityksestä tuotetaan syötteitä, joiden avulla voidaan seurata muutoksia ja syndikoida päivityksiä. Tutustu kirjallisuuden perusteella eri syötetyyppeihin ja niiden käyttökohteisiin. Selvitä samalla mitä tekniikoita on tuottaa syndikoitua sisältöä syötteiden perusteella.

15. Activity Theory in Information Systems Research

Review literature of activity theory and its relation to information systems research. Categorize theoretical and empirical studies according to perspective, used methodology, etc. Isolate and describe two main trends in research in more detail. What underlying problems do they solve and what are the possible practical outcomes of it.

16. Quality Criteria of Interaction

Review studies that research the interaction of humans with information systems (HCI) AND other humans (Interpersonal Communication). Provide an overview of models of interaction. What possible quality criteria of interaction itself (not quality criteria of interfaces!) exist? How do they differ between the different disciplines?

Takaisin ylös